1 *Ps. 22:4; Ps. 28:1; Ps. 118:14Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.

Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.

2 *Ps. 52:4; Ps. 55:22; Matt. 26:59Sillä he ovat avanneet minua vastaan

jumalattoman ja petollisen suun,

he puhuttelevat minua valheen kielellä.

3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet,

ja syyttä he sotivat minua vastaan.

4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat,

mutta minä ainoastaan rukoilen.

5 *Ps. 35:12; Ps. 38:21He kostavat minulle hyvän pahalla

ja rakkauteni vihalla.

6 *Ps. 69:23; Sak. 3:1Aseta jumalaton mies häntä vastaan,

ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.

7 *Sananl. 28:9Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn,

ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.

8 *Ap. t. 1:20Hänen päivänsä olkoot harvat,

ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.

9 *5. Moos. 28:18Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi

ja hänen vaimonsa leskeksi.

10 *Job 20:10Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten,

anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.

11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa,

ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.

12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta,

älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.

13 *Ps. 21:11; Ps. 37:38Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon,

pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.

14 *2. Moos. 20:5Hänen isiensä rikkomukset

pysykööt Herran muistossa,

älköönkä hänen äitinsä syntiä

pyyhittäkö pois.

15 *Ps. 34:17Olkoot ne Herran edessä alati,

ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.

16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta,

vaan vainosi kurjaa ja köyhää

ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.

17 Hän rakasti kirousta,

ja se kohtasi häntä;

hän ei huolinut siunauksesta,

ja se väistyi hänestä kauas.

18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa,

ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi

ja hänen luihinsa niinkuin öljy.

19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu,

ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.

20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka

ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.

21 *Ps. 69:17Mutta sinä, Herra, Herra,

auta minua nimesi tähden,

sillä sinun armosi on hyvä,

pelasta minut.

22 Sillä minä olen kurja ja köyhä,

ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.

23 *Ps. 102:12; Ps. 144:4Minä katoan pois kuin pitenevä varjo,

minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.

24 Polveni horjuvat paastoamisesta,

ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.

25 *Ps. 22:8; Matt. 27:39Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen,

minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.

26 Auta minua, Herra, minun Jumalani,

pelasta minut armosi jälkeen;

27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi,

että sinä, Herra, sen teit.

28 Jos he kiroavat, siunaa sinä,

jos he nousevat, joutukoot häpeään,

mutta palvelijasi saakoon iloita.

29 *Ps. 35:26Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna,

ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.

30 *Ps. 22:23Minä suullani kiitän suuresti Herraa,

ja monien keskellä minä ylistän häntä.

31 *Ps. 16:8Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella

pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.

Ao mestre de canto. Salmo de Davi

1 Ó Deus do meu louvor,

não te cales,

2 Pois a boca do ímpio

e a boca do enganador estão abertas contra mim.

Têm falado contra mim

com uma língua mentirosa.

3 Eles me cercaram com palavras odiosas,

e pelejaram contra mim sem causa.

4 Em recompensa

do meu amor são meus adversários;

mas eu faço oração.

5 E me deram mal pelo bem,

e ódio pelo meu amor.

6 Põe sobre ele um ímpio,

e Satanás esteja

à sua direita.

7 Quando for julgado, saia condenado;

e

a sua oração

se lhe torne em pecado.

8 Sejam poucos os seus dias,

e outro tome o seu ofício.

9 Sejam órfãos os seus filhos,

e viúva sua mulher.

10 Sejam vagabundos

e pedintes os seus filhos,

e busquem pão fora

dos seus lugares desolados.

11 Lance o credor mão

de tudo quanto tenha,

e despojem

os estranhos o seu trabalho.

12 Não haja ninguém

que se compadeça dele,

nem haja quem favoreça

os seus órfãos.

13 Desapareça a sua posteridade,

o seu nome seja apagado

na seguinte geração.

14 Esteja na memória

do Senhor a iniquidade

de seus pais,

e não se apague

o pecado de sua mãe.

15 Antes estejam sempre perante

o Senhor,

para que faça desaparecer

a sua memória da terra.

16 Porquanto não

se lembrou de fazer misericórdia;

antes perseguiu

ao homem aflito e ao necessitado,

para

que pudesse até matar

o quebrantado de coração.

17 Visto que amou a maldição,

ela lhe sobrevenha,

e assim como não desejou a bênção,

ela se afaste dele.

18 Assim como se vestiu de maldição,

como sua roupa,

assim penetre ela nas suas entranhas,

como água,

e em seus ossos como azeite.

19 Seja para ele como

a roupa que o cobre,

e como cinto

que o cinja sempre.

20 Seja este o galardão dos meus contrários,

da parte do Senhor,

e dos

que falam mal contra a minha alma.

21 Mas tu,

ó Deus o Senhor,

trata comigo por amor do teu nome,

porque

a tua misericórdia é boa, livra-me,

22 Pois estou aflito e necessitado,

e o meu coração

está ferido dentro de mim.

23 Vou-me como

a sombra que declina;

sou sacudido

como o gafanhoto.

24 De jejuar estão enfraquecidos

os meus joelhos,

e a minha carne emagrece.

25 E

ainda lhes sou opróbrio;

quando me contemplam,

movem as cabeças.

26 Ajuda-me,

ó Senhor meu Deus,

salva-me segundo a tua misericórdia.

27 Para que saibam

que esta é a tua mão,

e que tu, Senhor, o fizeste.

28 Amaldiçoem eles, mas abençoa tu;

quando

se levantarem fiquem confundidos;

e alegre-se

o teu servo.

29 Vistam-se os meus adversários de vergonha,

e cubram-se

com a sua própria confusão

como com uma capa.

30 Louvarei grandemente ao Senhor

com a minha boca;

louvá-lo-ei entre a multidão.

31 Pois se porá à direita do pobre,

para o livrar

dos que condenam a sua alma.