1 *Ps. 107:1; Ps. 118:1; Ps. 136:1Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä,

sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

2 *Ps. 40:6; Ps. 71:15Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot,

julistaa kaiken hänen ylistyksensä?

3 Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta,

jotka aina tekevät vanhurskauden!

4 Muista minua, Herra, armolla,

jota kansallesi osoitat,

etsi minua avullasi,

5 että minä näkisin sinun valittujesi onnen,

iloitsisin sinun kansasi ilolla,

kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.

6 *3. Moos. 26:40; Jer. 3:25; Dan. 9:5Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa,

me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.

7 *2. Moos. 14:11Eivät meidän isämme Egyptissä

painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi,

eivät muistaneet sinun monia armotekojasi,

vaan niskoittelivat meren rannalla,

Kaislameren rannalla.

8 Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden,

tehdäkseen voimansa tiettäväksi.

9 *2. Moos. 14:21; Ps. 78:13; Jes. 63:12Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui.

Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.

10 Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä

ja lunasti heidät vihollisen vallasta.

11 Vedet peittivät heidän ahdistajansa,

ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.

12 *2. Moos. 15:1Silloin he uskoivat hänen sanansa,

veisasivat hänen ylistystään.

13 Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa

eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.

14 *2. Moos. 16:3; 4. Moos. 11:4; Ps. 78:18; 1. Kor. 10:6Heissä syttyi himo erämaassa,

ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.

15 *4. Moos. 11:31; Ps. 78:29Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät,

mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.

16 *4. Moos. 16:1Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan

ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.

17 *4. Moos. 16:31; 5. Moos. 11:6Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin

ja peitti Abiramin joukkion.

18 Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli,

liekki poltti jumalattomat.

19 *2. Moos. 32:1He tekivät vasikan Hoorebin juurella

ja kumarsivat valettua kuvaa;

20 *Jer. 2:11; Room. 1:23he vaihtoivat Kunniansa

ruohoa syövän härän kuvaan.

21 He unhottivat Jumalan, pelastajansa,

joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,

22 *Ps. 105:27ihmeitä Haamin maassa,

peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.

23 *2. Moos. 32:11Silloin hän aikoi hävittää heidät,

mutta Mooses, hänen valittunsa,

seisoi suojana hänen edessään

ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.

24 *4. Moos. 14:2He pitivät halpana ihanan maan

eivätkä uskoneet hänen sanaansa.

25 He napisivat teltoissansa

eivätkä kuulleet Herran ääntä.

26 *4. Moos. 14:21; 1. Kor. 10:5Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan

kaataakseen heidät erämaassa,

27 *3. Moos. 26:38kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa

ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.

28 *4. Moos. 25:3; Ps. 115:4He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria

ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.

29 He vihoittivat hänet teoillansa,

ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.

30 *4. Moos. 25:7Mutta Piinehas astui esiin

ja pani tuomion toimeen,

ja vitsaus taukosi.

31 *4. Moos. 25:11Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi,

polvesta polveen, iankaikkisesti.

32 *2. Moos. 17:1; 4. Moos. 20:1; Ps. 95:8He vihoittivat hänet Meriban vetten luona,

ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.

33 *Jes. 63:10Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan,

ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.

34 *5. Moos. 7:1; 5. Moos. 12:2; Tuom. 1:21He eivät hävittäneet niitä kansoja,

jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,

35 *Tuom. 3:6vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa

ja oppivat heidän tekonsa.

36 He palvelivat heidän jumalankuviansa,

ja niistä tuli heille paula.

37 *2. Kun. 21:6; 2. Kun. 23:10; 2. Aik. 28:3; Jer. 7:31; Jer. 19:5; Jer. 32:35Ja he uhrasivat poikiansa

ja tyttäriänsä riivaajille.

38 *4. Moos. 35:33He vuodattivat viatonta verta,

poikiensa ja tyttäriensä verta,

uhraten heidät Kanaanin epäjumalille,

ja maa saastui veriveloista.

39 Näin he saastuttivat itsensä töillään

ja olivat haureelliset teoissansa.

40 Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan,

ja hän kyllästyi perintöosaansa.

41 *Tuom. 3:8; Tuom. 4:2; Tuom. 6:1; Tuom. 10:7; Tuom. 13:1Ja hän jätti heidät pakanain käsiin,

ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.

42 Heidän vihollisensa ahdistivat heitä,

ja heidän täytyi painua niiden käden alle.

43 Monet kerrat hän pelasti heidät,

mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan

ja sortuivat pahain tekojensa tähden.

44 Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan,

kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.

45 *5. Moos. 30:1Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa

ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.

46 Ja hän salli heidän saada armon kaikilta,

jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.

47 *1. Aik. 16:35Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme,

ja kokoa meidät pakanain seasta,

että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi

ja kerskauksemme olisi,

että me sinua ylistämme.

48 *Ps. 72:18Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala,

iankaikkisesta iankaikkiseen.

Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"

Viides kirja

1 Louvai ao Senhor.

Louvai ao Senhor,

porque ele é bom,

porque

a sua misericórdia dura para sempre.

2 Quem pode contar

as obras poderosas do Senhor?

Quem anunciará os seus louvores?

3 Bem-aventurados os

que guardam o juízo,

o que pratica justiça

em todos os tempos.

4 Lembra-te de mim, Senhor,

segundo a tua boa vontade

para com o teu povo;

visita-me com a tua salvação.

5 Para que eu veja

os bens de teus escolhidos,

para que eu me alegre com

a alegria da tua nação,

para que me glorie com a tua herança.

6 Nós pecamos como

os nossos pais,

cometemos a iniquidade, andamos perversamente.

7 Nossos pais

não entenderam as tuas maravilhas no Egito;

não

se lembraram da multidão

das tuas misericórdias;

antes o provocaram no mar,

sim no Mar Vermelho.

8 Não obstante,

ele os salvou por amor do seu nome,

para fazer conhecido o seu poder.

9 Repreendeu, também, o Mar Vermelho,

e este se secou,

e os fez caminhar pelos abismos

como pelo deserto.

10 E os livrou da mão daquele

que os odiava,

e os remiu da mão do inimigo.

11 E as águas cobriram

os seus adversários;

nem um só deles ficou.

12 Então creram nas suas palavras,

e cantaram os seus louvores.

13 Porém cedo

se esqueceram das suas obras;

não esperaram

o seu conselho.

14 Mas deixaram-se levar

à cobiça no deserto,

e tentaram

a Deus na solidão.

15 E ele lhes cumpriu

o seu desejo,

mas enviou magreza às suas almas.

16 E invejaram a Moisés no campo,

e a Arão,

o santo do Senhor.

17 Abriu-se a terra, e engoliu a Datã,

e cobriu o grupo de Abirão.

18 E um fogo

se acendeu no seu grupo;

a chama abrasou os ímpios.

19 Fizeram um bezerro

em Horebe

e adoraram a imagem fundida.

20 E converteram

a sua glória

na figura de um boi

que come erva.

21 Esqueceram-se de Deus,

seu Salvador,

que fizera grandezas

no Egito,

22 Maravilhas na terra de Cão,

coisas tremendas no Mar Vermelho.

23 Por isso disse que os destruiria,

não houvesse Moisés,

seu escolhido,

ficado perante ele na brecha,

para desviar a sua indignação,

a fim de não os destruir.

24 Também desprezaram

a terra aprazível;

não creram

na sua palavra.

25 Antes murmuraram nas suas tendas,

e não deram ouvidos

à voz do Senhor.

26 Por isso levantou a sua mão contra eles,

para os derrubar no deserto;

27 Para derrubar também

a sua semente entre

as nações,

e espalhá-los pelas terras.

28 Também se juntaram com Baal-Peor,

e comeram

os sacrifícios dos mortos.

29 Assim o provocaram à ira

com as suas invenções;

e a peste rebentou entre eles.

30 Então se levantou Fineias,

e fez juízo,

e cessou aquela peste.

31 E isto lhe foi contado

como justiça,

de geração em geração,

para sempre.

32 Indignaram-no também junto

às águas da contenda,

de sorte que sucedeu mal a Moisés,

por causa deles;

33 Porque irritaram o seu espírito,

de modo

que falou imprudentemente com seus lábios.

34 Não destruíram os povos,

como

o Senhor lhes dissera.

35 Antes se misturaram

com os gentios,

e aprenderam as suas obras.

36 E serviram aos seus ídolos,

que vieram

a ser-lhes um laço.

37 Demais disto,

sacrificaram seus filhos e suas filhas aos demônios,

38 E derramaram sangue inocente,

o sangue de seus filhos

e de suas filhas

que sacrificaram aos ídolos de Canaã;

e

a terra foi manchada com sangue.

39 Assim se contaminaram com

as suas obras,

e se corromperam com os seus feitos.

40 Então se acendeu

a ira do Senhor contra o seu povo,

de modo

que abominou a sua herança.

41 E os entregou

nas mãos dos gentios;

e aqueles que

os odiavam se assenhorearam deles.

42 E os seus inimigos os oprimiram,

e foram humilhados debaixo

das suas mãos.

43 Muitas vezes os livrou,

mas

o provocaram com o seu conselho,

e foram

abatidos pela sua iniquidade.

44 Contudo,

atendeu à sua aflição,

ouvindo o seu clamor.

45 E se lembrou

da sua aliança,

e se arrependeu segundo

a multidão

das suas misericórdias.

46 Assim, também fez com

que deles tivessem misericórdia

os que os levaram cativos.

47 Salva-nos, Senhor nosso Deus,

e congrega-nos dentre os gentios,

para que louvemos

o teu nome santo,

e nos gloriemos no teu louvor.

48 Bendito seja o Senhor Deus de Israel,

de eternidade em eternidade,

e todo o povo diga:

Amém. Louvai ao Senhor.