1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; Daavidin laulu.

2 *Ps. 82:2; Jes. 56:10Totisesti, onko vanhurskaus mykkä,

ja te puhutte?

Tekö tuomitsette oikein, te ihmislapset?

3 Ei, vaan te hankitsette sydämessänne vääryyttä,

teidän kätenne käyttävät maassa väkivallan vaakaa.

4 *Jes. 48:8Luopuneita ovat jumalattomat äidin kohdusta asti,

eksyneitä valhettelijat hamasta äidin helmasta.

5 *Jer. 17:23; Hes. 12:2; Ap. t. 7:57Heidän myrkkynsä on niinkuin käärmeen myrkky,

he ovat kuin kuuro kyy, joka korvansa tukitsee,

6 ettei se kuulisi lumoojan ääntä,

taitavan taikojan loitsuja.

7 *Ps. 3:8Jumala, särje hampaat heidän suustansa,

Herra, murra nuorten jalopeurain raateluhampaat.

8 *Job 14:10; Ps. 64:4Haihtukoot he tyhjiin niinkuin vesi,

joka valuu kuiviin.

Kun he ampuvat nuolensa,

olkoot ne kuin kärjettömät.

9 *Job 3:16Olkoot he niinkuin etana, joka sulaa mataessaan,

niinkuin vaimon keskoiset, jotka eivät aurinkoa näe.

10 Ennenkuin teidän patanne tuntevat tulen

altansa orjantappuroista,

hän myrskyllään puhaltaa pois kaiken,

niin raa’an kuin kypsänkin.

11 *Ps. 54:9Vanhurskas iloitsee, kun hän näkee koston,

hän pesee jalkansa jumalattoman veressä.

12 *Ps. 7:9,12; Ps. 37:37; 2. Tess. 1:5Silloin ihmiset sanovat:

"Totisesti, vanhurskaalla on hedelmä;

totisesti, on Jumala, joka tuomitsee maan päällä".

Ao mestre de canto, segundo a melodia "Não destruas". Hino de Davi

1 Acaso falais vós, deveras,

ó congregação,

a justiça? Julgais retamente,

ó filhos dos homens?

2 Antes no coração forjais iniquidades;

sobre a terra

pesais a

violência das vossas

mãos.

3 Alienam-se os ímpios desde a madre;

andam errados desde

que nasceram,

falando mentiras.

4 O seu veneno é semelhante ao veneno da serpente;

são como a víbora surda,

que tapa os

ouvidos,

5 Para não ouvir a voz

dos encantadores,

do encantador sábio

em encantamentos.

6 Ó Deus, quebra-lhes os dentes nas suas bocas;

arranca, Senhor,

os queixais

aos filhos dos leões.

7 Escorram como águas que correm constantemente.

Quando ele armar as suas flechas,

fiquem feitas

em pedaços.

8 Como a lesma se derrete,

assim se vá

cada um deles; como o aborto de uma mulher,

que nunca viu o sol.

9 Antes que as vossas

panelas sintam o calor dos espinhos,

como por um

redemoinho os

arrebatará ele,

vivo e

em indignação.

10 O justo se alegrará quando vir a vingança;

lavará os seus pés

no sangue

do ímpio.

11 Então dirá o homem:

Deveras há uma recompensa para o justo;

deveras há um Deus

que julga na terra.