1 *2. Sam. 22:1-51Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä. 2 Hän sanoi:

Sydämestäni minä rakastan sinua,

Herra, minun voimani,

3 *Ps. 3:4; Ps. 144:2; Luuk. 1:69; Hebr. 2:13Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani,

minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen,

minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.

4 *Ps. 146:2Ylistetty olkoon Herra! — niin minä huudan,

ja vihollisistani minä pelastun.

5 *Ps. 55:5; Ps. 116:3Kuoleman paulat piirittivät minut,

turmion virrat peljästyttivät minut.

6 Tuonelan paulat kietoivat minut,

kuoleman ansat yllättivät minut.

7 *Ps. 3:5; Joona 2:3Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa

ja huusin avuksi Jumalaani;

hän kuuli minun ääneni temppelistänsä,

ja minun huutoni hänen edessään

kohosi hänen korviinsa.

8 *Ps. 68:9Silloin maa huojui ja järisi,

vuorten perustukset järkkyivät;

ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.

9 *2. Moos. 19:18Savu suitsusi hänen sieramistaan,

kuluttava tuli hänen suustansa,

palavat hiilet hehkuivat hänestä.

10 Hän notkisti taivaat ja astui alas,

synkkä pilvi jalkojensa alla.

11 *Ps. 99:1; Ps. 104:3; Hes. 9:3Ja hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi,

ja hän liiti tuulen siivillä;

12 *Ps. 97:2; Jes. 45:15; Jes. 50:3hän pani pimeyden verhoksensa,

majaksensa yltympäri:

mustat vedet, paksut pilvet.

13 Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä,

purkautuivat pilvet

rakeiksi ja palaviksi hiiliksi.

14 *Ps. 29:3Ja Herra jylisi taivaassa,

Korkein antoi äänensä kaikua,

tulla rakeita ja palavia hiiliä.

15 *1. Sam. 7:10; Ps. 148:8Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät,

paljon salamoita ja kauhistutti heidät.

16 Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin,

ja maanpiirin perustukset paljastuivat

sinun nuhtelustasi, Herra,

sinun vihasi hengen puuskauksesta.

17 *Ps. 32:6; Ps. 69:2; Ps. 144:7Hän ojensi kätensä korkeudesta

ja tarttui minuun,

veti minut ylös suurista vesistä;

18 *1. Sam. 23:1hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani,

minun vihamiehistäni,

sillä he olivat minua väkevämmät.

19 *Ps. 4:2; Ps. 26:1He hyökkäsivät minun kimppuuni

hätäni päivänä,

mutta Herra tuli minun tuekseni.

20 Hän toi minut avaraan paikkaan,

hän vapautti minut,

sillä hän oli mielistynyt minuun.

21 *Job 22:30; Ps. 17:1Herra tekee minulle

minun vanhurskauteni mukaan,

minun kätteni puhtauden mukaan

hän minulle maksaa.

22 Sillä minä olen noudattanut Herran teitä

enkä ole luopunut pois Jumalastani,

jumalattomuuteen.

23 Kaikki hänen oikeutensa

ovat minun silmieni edessä,

enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää.

24 *5. Moos. 18:13; 1. Kun. 15:5Minä olen vilpitön häntä kohtaan

ja varon itseni pahoista teoista.

25 *1. Sam. 26:23Sentähden Herra palkitsee minulle

minun vanhurskauteni mukaan,

sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat

hänen silmiensä edessä.

26 Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas,

nuhteetonta kohtaan nuhteeton;

27 *3. Moos. 26:23; Sananl. 3:34; Hes. 7:27; Miika 2:8puhdasta kohtaan sinä olet puhdas,

mutta kieroa kohtaan nurja.

28 *Jes. 2:11; Luuk. 1:51Sillä sinä pelastat nöyrän kansan,

mutta ylpeät silmät sinä painat alas.

29 *Ps. 112:4Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa;

Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni.

30 *Ps. 60:14; Fil. 4:13Sinun avullasi minä hyökkään

rosvojoukkoa vastaan;

Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.

31 *Ps. 12:7; Sananl. 30:5Jumalan tie on nuhteeton,

Herran sana tulessa koeteltu.

Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.

32 *5. Moos. 4:35; Jes. 43:11Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra,

ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme —

33 se Jumala, joka minut voimalla vyöttää

ja tekee minun tieni nuhteettomaksi,

34 *Hab. 3:19tekee minun jalkani nopeiksi niinkuin peurat

ja asettaa minut kukkuloilleni,

35 *Ps. 144:1joka opettaa minun käteni sotimaan

ja käsivarteni vaskijousta jännittämään!

36 *Ps. 71:20; Ps. 113:5Sinä annat minulle pelastuksen kilven,

ja sinun oikea kätesi minua tukee;

sinun laupeutesi tekee minut suureksi.

37 *Ps. 17:5Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan,

ja minun jalkani eivät horju.

38 Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät

enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun;

39 *Ps. 27:2minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta,

he sortuvat minun jalkojeni alle.

40 Sinä vyötät minut voimalla sotaan,

sinä painat vastustajani minun alleni.

41 Sinä ajat minun viholliseni pakoon,

ja vihamieheni minä hukutan.

42 *Jes. 1:15; Joh. 9:31He huutavat, mutta pelastajaa ei ole,

huutavat Herraa, mutta hän ei heille vastaa.

43 Minä survon heidät tomuksi tuuleen,

viskaan heidät niinkuin loan kadulle.

44 *Ps. 60:8Sinä pelastat minut kansan riidoista,

sinä asetat minut pakanain pääksi,

kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.

45 *5. Moos. 33:29Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat;

muukalaiset matelevat minun edessäni.

46 Muukalaiset masentuvat

ja tulevat vavisten varustuksistansa.

47 Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni

ja ylistetty minun pelastukseni Jumala,

48 *Ps. 47:4Jumala, joka hankkii minulle koston

ja saattaa kansat minun valtani alle;

49 sinä, joka pelastat minut vihollisistani

ja korotat minut vastustajaini ylitse

ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.

50 *Room. 15:9Sentähden minä ylistän sinua, Herra,

kansojen keskuudessa

ja veisaan sinun nimesi kiitosta,

51 *2. Sam. 7:8sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun

ja teet laupeuden voidellullesi,

Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.

Ao mestre de canto. Salmo de Davi, servo do Senhor, o qual dirigiu ao Senhor as palavras deste cântico, no dia em que o Senhor o livrou de todos os seus inimigos e das mãos de Saul. Ele disse:

1 Eu te amarei, ó Senhor,

fortaleza minha.

2 O Senhor é o meu rochedo,

e o meu lugar forte,

e o meu libertador;

o meu Deus, a minha fortaleza,

em quem confio;

o meu escudo,

a força da minha salvação,

e o meu alto refúgio.

3 Invocarei o nome do Senhor,

que é digno de louvor,

e ficarei livre dos meus inimigos.

4 Tristezas de morte me cercaram,

e torrentes de impiedade

me assombraram.

5 Tristezas do inferno me cingiram,

laços de morte

me surpreenderam.

6 Na angústia invoquei

ao Senhor,

e clamei ao meu Deus;

desde o seu templo ouviu

a minha voz,

aos seus ouvidos chegou o meu clamor

perante a sua face.

7 Então a terra se abalou e tremeu;

e os fundamentos dos montes

também se moveram e se abalaram,

porquanto se indignou.

8 Das suas narinas subiu fumaça,

e da sua boca saiu fogo

que consumia;

carvões se acenderam dele.

9 Abaixou os céus, e desceu,

e a escuridão estava

debaixo de seus pés.

10 E montou num querubim, e voou;

sim, voou sobre as asas

do vento.

11 Fez das trevas

o seu lugar oculto;

o pavilhão que o cercava

era a escuridão das águas

e as nuvens dos céus.

12 Ao resplendor da sua presença

as nuvens se espalharam,

e a saraiva e as brasas de fogo.

13 E o Senhor trovejou nos céus;

o Altíssimo levantou a sua voz;

e houve saraiva e brasas de fogo.

14 Mandou as suas setas,

e as espalhou;

multiplicou raios,

e os desbaratou.

15 Então foram vistas

as profundezas das águas,

e foram descobertos

os fundamentos do mundo,

pela tua repreensão, Senhor,

ao sopro das tuas narinas.

16 Enviou desde o alto,

e me tomou;

tirou-me das muitas águas.

17 Livrou-me do meu inimigo forte

e dos que me odiavam,

pois eram mais poderosos do que eu.

18 Surpreenderam-me no dia

da minha calamidade;

mas o Senhor foi

o meu amparo.

19 Trouxe-me

para um lugar espaçoso;

livrou-me,

porque tinha prazer em mim.

20 Recompensou-me o Senhor

conforme a minha justiça,

retribuiu-me conforme a pureza

das minhas mãos.

21 Porque guardei os caminhos

do Senhor,

e não me apartei impiamente

do meu Deus.

22 Porque todos os seus juízos

estavam diante de mim,

e não rejeitei os seus estatutos.

23 Também fui sincero perante ele,

e me guardei da minha iniquidade.

24 Assim que retribuiu-me o Senhor

conforme a minha justiça,

conforme a pureza

de minhas mãos

perante os seus olhos.

25 Com o benigno

te mostrarás benigno;

e com o homem sincero

te mostrarás sincero;

26 Com o puro te mostrarás puro;

e com o perverso

te mostrarás indomável.

27 Porque tu livrarás o povo aflito,

e abaterás

os olhos altivos.

28 Porque tu acenderás

a minha candeia;

o Senhor meu Deus

iluminará as minhas trevas.

29 Porque contigo entrei

pelo meio de uma tropa,

com o meu Deus saltei uma muralha.

30 O caminho de Deus é perfeito;

a palavra do Senhor

é provada;

é um escudo para todos

os que nele confiam.

31 Porque quem é Deus

senão o Senhor?

E quem é rochedo

senão o nosso Deus?

32 Deus é o que me cinge de força

e aperfeiçoa o meu caminho.

33 Faz os meus pés

como os das cervas,

e põe-me nas minhas alturas.

34 Ensina as minhas mãos

para a guerra,

de sorte que os meus braços

quebraram um arco de cobre.

35 Também me deste

o escudo da tua salvação;

a tua mão direita me susteve,

e a tua mansidão

me engrandeceu.

36 Alargaste os meus passos

debaixo de mim,

de maneira que os meus pés

não vacilaram.

37 Persegui os meus inimigos,

e os alcancei;

não voltei senão depois

de os ter consumido.

38 Atravessei-os de sorte

que não se puderam levantar;

caíram debaixo dos meus pés.

39 Pois me cingiste de força

para a peleja;

fizeste abater debaixo de mim

aqueles que contra mim

se levantaram.

40 Deste-me também o pescoço

dos meus inimigos

para que eu pudesse destruir

os que me odeiam.

41 Clamaram, mas não houve

quem os livrasse;

até ao Senhor,

mas ele não lhes respondeu.

42 Então os esmiucei

como o pó diante do vento;

deitei-os fora

como a lama das ruas.

43 Livraste-me das contendas

do povo,

e me fizeste cabeça dos gentios;

um povo que não conheci

me servirá.

44 Em ouvindo a minha voz,

me obedecerão;

os estranhos se mostram

submissos a mim.

45 Os estranhos descairão,

e terão medo

nos seus esconderijos.

46 O Senhor vive;

e bendito seja o meu rochedo,

e exaltado seja o Deus

da minha salvação.

47 É Deus que me vinga

inteiramente,

e sujeita os povos debaixo de mim;

48 O que me livra

de meus inimigos;

sim, tu me exaltas sobre os que

se levantam contra mim,

tu me livras

do homem violento.

49 Assim que, ó Senhor,

te louvarei entre os gentios,

e cantarei louvores ao teu nome,

50 Pois engrandece a salvação

do seu rei,

e usa de benignidade

com o seu ungido,

com Davi, e com a sua semente

para sempre.