1 *1. Kun. 4:31; 1. Aik. 2:6Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi.

2 *Ps. 22:3Herra, minun pelastukseni Jumala,

päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.

3 Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen,

kallista korvasi minun huutoni puoleen.

4 Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen,

ja minun elämäni on lähellä tuonelaa.

5 *Ps. 28:1; Ps. 143:7Minut luetaan hautaan menevien joukkoon,

minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.

6 *Ps. 31:23Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon,

olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat

ja joita sinä et enää muista

ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.

7 *Ps. 130:1Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan,

pimeyteen, syviin kuiluihin.

8 *Ps. 42:8; Ps. 69:3Sinun vihasi painaa minua,

ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. Sela.

9 *Job 19:19; Ps. 31:12; Ps. 38:12Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas,

olet tehnyt minut heille inhoksi;

minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.

10 *Ps. 6:8Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta.

Joka päivä minä huudan sinua, Herra,

ja ojennan käteni sinun puoleesi.

11 *Ps. 6:6; Ps. 30:10; Ps. 115:17Teetkö sinä ihmeitä kuolleille,

tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Sela.

12 Kerrotaanko haudassa sinun armostasi,

manalassa sinun uskollisuudestasi?

13 *Jes. 38:18Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä

ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?

14 Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra,

ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.

15 *Ps. 13:2; Ps. 22:2; Ps. 44:25Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni,

miksi peität kasvosi minulta?

16 Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa

hamasta nuoruudestani,

minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.

17 Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni,

sinun hirmusi hukuttavat minut.

18 Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet,

ne kaikki yhdessä piirittävät minua.

19 *Job 17:13Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut

minusta kauas,

pimeys on minun ainoa tuttavani.

Cântico. Salmo dos filhos de Corá. Ao mestre de canto. Para ser cantado com cítara. Salmo didático de Hemã, ezraíta

1 Senhor Deus da minha salvação,

diante de ti tenho clamado

de dia e de noite.

2 Chegue

a minha oração perante a tua face,

inclina os teus ouvidos

ao meu clamor;

3 Porque a minha alma está cheia

de angústia,

e a minha vida

se aproxima da sepultura.

4 Estou contado com aqueles

que descem ao abismo;

estou como homem sem forças,

5 Livre entre os mortos,

como os feridos

de morte que jazem na sepultura,

dos quais te

não lembras mais,

e estão cortados da tua mão.

6 Puseste-me

no abismo mais profundo,

em trevas

e nas profundezas.

7 Sobre mim pesa o teu furor;

tu me afligiste

com todas as tuas ondas. (Selá.)

8 Alongaste de mim

os meus conhecidos,

puseste-me em extrema abominação para com eles.

Estou fechado,

e não posso sair.

9 A minha vista desmaia

por causa da aflição.

Senhor, tenho clamado a ti todo

o dia,

tenho estendido para ti as minhas mãos.

10 Mostrarás, tu, maravilhas aos mortos,

ou

os mortos se levantarão

e te louvarão? (Selá.)

11 Será anunciada a tua benignidade

na sepultura,

ou a tua fidelidade na perdição?

12 Saber-se-ão as tuas maravilhas

nas trevas,

e a tua justiça

na terra do esquecimento?

13 Eu, porém, Senhor,

tenho clamado a ti,

e de madrugada te esperará

a minha oração.

14 Senhor, por que rejeitas a minha alma?

Por que escondes

de mim a tua face?

15 Estou aflito,

e prestes tenho estado a morrer desde a minha mocidade;

enquanto sofro

os teus terrores, estou perturbado.

16 A tua ardente indignação sobre mim vai passando;

os teus terrores me têm retalhado.

17 Eles me rodeiam todo

o dia como água;

eles juntos me sitiam.

18 Desviaste para longe de mim amigos e companheiros,

e

os meus conhecidos estão em trevas.