1 *Ps. 74:4Aasafin virsi.

Jumala, pakanat ovat tunkeutuneet

sinun perintöosaasi,

he ovat saastuttaneet sinun pyhän

temppelisi,

ovat tehneet Jerusalemista kiviraunion.

2 He antoivat sinun palvelijaisi ruumiit

taivaan linnuille ruuaksi,

maan pedoille sinun hurskaittesi lihan.

3 He vuodattivat heidän vertansa kuin vettä

ympäri Jerusalemia,

eikä heitä kukaan haudannut.

4 *Ps. 44:14; Ps. 80:7; Ps. 89:42Me olemme joutuneet naapuriemme häväistäviksi,

niiden pilkattaviksi ja ivattaviksi,

jotka ympärillämme asuvat.

5 *Ps. 80:5Kuinka kauan sinä, Herra, olet yhäti vihoissasi,

kuinka kauan sinun kiivautesi tulena palaa?

6 *Jer. 10:25Vuodata vihasi pakanain ylitse,

jotka eivät sinua tunne,

ja valtakuntien ylitse,

jotka eivät sinun nimeäsi avukseen huuda.

7 Sillä he ovat syöneet Jaakobin

ja tehneet hänen asuinsijansa autioksi.

8 Älä lue meidän syyksemme isiemme rikoksia,

anna armosi pian kohdata meitä,

sillä me olemme sangen viheliäisiksi tulleet.

9 *Ps. 115:1Auta meitä sinä, pelastuksemme Jumala,

nimesi kunnian tähden,

pelasta meidät ja anna meidän syntimme anteeksi

nimesi tähden.

10 *2. Moos. 32:12; 5. Moos. 32:43; Ps. 115:2; Joel 2:17Miksi pakanat saisivat sanoa:

"Missä on heidän Jumalansa?"

Tulkoon tunnetuksi pakanain seassa,

meidän silmäimme nähden,

sinun palvelijaisi vuodatetun veren kosto.

11 *Ps. 102:20Tulkoon vankien huokaus sinun kasvojesi eteen;

suuren käsivartesi voimalla

pidä elossa kuoleman lapset.

12 Ja maksa naapureillemme, heidän helmaansa,

seitsenkertaisesti se herjaus,

jolla he ovat herjanneet sinua, Herra.

13 Mutta me, sinun kansasi,

sinun laitumesi lampaat,

kiitämme sinua iankaikkisesti,

julistamme sinun kiitostasi polvesta polveen.

Salmo de Asafe

1 Ó Deus,

os gentios vieram à tua herança;

contaminaram o teu santo templo;

reduziram Jerusalém

a montões de pedras.

2 Deram os corpos mortos

dos teus servos por comida

às aves dos céus,

e a carne dos teus santos

às feras da terra.

3 Derramaram o sangue deles

como

a água ao redor de Jerusalém,

e

não houve quem os enterrasse.

4 Somos feitos opróbrio para nossos vizinhos,

escárnio

e zombaria para os

que estão à roda de nós.

5 Até quando, Senhor?

Acaso te indignarás para sempre?

Arderá o teu zelo como fogo?

6 Derrama o teu furor

sobre os gentios que

não te conhecem,

e sobre os reinos que

não invocam o teu nome.

7 Porque devoraram a Jacó,

e assolaram as suas moradas.

8 Não te lembres

das nossas iniquidades passadas;

venham

ao nosso encontro depressa

as tuas misericórdias,

pois já

estamos muito abatidos.

9 Ajuda-nos,

ó Deus da nossa salvação,

pela glória do teu nome;

e livra-nos,

e perdoa os nossos pecados

por amor do teu nome.

10 Por que diriam os gentios:

Onde está o seu Deus?

Seja

ele conhecido entre os gentios,

à nossa vista,

pela vingança do sangue dos teus servos,

que foi derramado.

11 Venha perante a tua face

o gemido dos presos;

segundo a grandeza

do teu braço preserva aqueles

que estão sentenciados à morte.

12 E torna aos nossos vizinhos,

no seu regaço,

sete vezes tanto da sua injúria com

a qual te injuriaram, Senhor.

13 Assim nós,

teu povo e ovelhas de teu pasto,

te louvaremos eternamente;

de geração em geração cantaremos

os teus louvores.