1 Aasafin mietevirsi.

Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi,

miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan?

2 Muista seurakuntaasi,

jonka muinoin omaksesi otit,

jonka lunastit perintösuvuksesi.

Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut.

3 Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille.

Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä.

4 Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi,

he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne.

5 Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä

kirveitä heilutettu korkealle.

6 *1. Kun. 6:18; 1. Kun. 6:29,32Niin he löivät kaikki sen veistokset

kirveillä ja nuijilla rikki.

7 *2. Kun. 25:9He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen,

he häväisivät, panivat maan tasalle

sinun nimesi asumuksen.

8 He sanoivat sydämessään:

"Me hävitämme heidät kaikki tyynni".

He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta.

9 *Valit. 2:9; Hes. 7:26; Aam. 8:12Merkkejämme me emme näe,

ei ole enää profeettaa,

eikä ole joukossamme ketään,

joka tietäisi, kuinka kauan —.

10 Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata,

vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta?

11 Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi?

Vedä se povestasi ja hävitä heidät.

12 *Ps. 68:21Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista,

hän toimittaa pelastuksen maan päällä.

13 *2. Moos. 14:21; Jes. 51:9; Hes. 29:3Sinä voimallasi halkaisit meren,

sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä.

14 Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät,

sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle.

15 *2. Moos. 17:6; 4. Moos. 20:11; Joos. 3:16Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen ja puron,

sinä kuivasit väkevät virrat.

16 *1. Moos. 1:14; Ps. 136:7Sinun on päivä, sinun on yö,

sinä valmistit valon ja auringon.

17 Sinä määräsit kaikki maan rajat,

sinä asetit kesän ja talven.

18 Niin muista tämä: vihollinen herjaa Herraa,

houkkiokansa pilkkaa sinun nimeäsi.

19 Älä anna pedolle alttiiksi

metsäkyyhkysesi sielua,

älä iäksi unhota kurjiesi elämää.

20 Katso liittoasi.

Sillä maan pimennot ovat väkivallan pesiä täynnä.

21 Älä salli sorretun kääntyä häväistynä takaisin.

Kurja ja köyhä saakoot ylistää sinun nimeäsi.

22 *Ps. 9:20Nouse, Jumala, aja asiasi.

Muista, miten houkat herjaavat sinua kaiken aikaa.

23 Älä unhota vihollistesi huutoa,

älä vastustajaisi melua, joka kohoaa lakkaamatta.

Salmo didático de Asafe

1 Ó Deus,

por que nos rejeitaste

para sempre? Por que se acende a tua ira

contra as ovelhas do teu pasto?

2 Lembra-te da tua congregação,

que compraste desde a antiguidade;

da vara da tua herança,

que remiste;

deste monte

Sião, em

que habitaste.

3 Levanta os teus pés para as perpétuas assolações,

para tudo o

que o inimigo tem feito

de mal no santuário.

4 Os teus inimigos bramam no meio dos teus lugares santos;

põem neles as

suas insígnias

por sinais.

5 Um homem se tornava famoso,

conforme houvesse levantado machados,

contra a espessura do arvoredo.

6 Mas agora toda obra entalhada

de uma vez quebram

com machados

e martelos.

7 Lançaram fogo no teu santuário;

profanaram, derrubando-a até ao chão,

a morada do teu nome.

8 Disseram nos seus corações:

Despojemo-los de uma vez.

Queimaram todos os

lugares santos de Deus

na terra.

9 Já não vemos os nossos sinais, já não há profeta,

nem há entre

nós alguém que saiba até

quando isto durará.

10 Até quando, ó Deus,

nos afrontará o

adversário? Blasfemará o inimigo o teu nome

para sempre?

11 Por que retiras a tua mão, a saber,

a tua destra? Tira-a

de dentro do teu seio.

12 Todavia Deus é o meu Rei desde a antiguidade,

operando a salvação

no meio

da terra.

13 Tu dividiste o mar

pela tua força;

quebrantaste as cabeças

das baleias

nas águas.

14 Fizeste em pedaços as cabeças do leviatã,

e o deste

por mantimento

aos habitantes do deserto.

15 Fendeste a fonte e o ribeiro;

secaste os rios impetuosos.

16 Teu é o dia e tua é a noite;

preparaste a luz

e o sol.

17 Estabeleceste todos os limites da terra;

verão e inverno tu os formaste.

18 Lembra-te disto:

que o inimigo afrontou ao Senhor

e que um

povo louco blasfemou o teu nome.

19 Não entregues às feras a alma da tua rola;

não te esqueças

para sempre da vida

dos teus aflitos.

20 Atende a tua aliança;

pois os lugares tenebrosos

da terra estão cheios

de moradas de crueldade.

21 Oh, não volte envergonhado o oprimido;

louvem o teu

nome o aflito

e o necessitado.

22 Levanta-te, ó Deus, pleiteia a tua própria causa;

lembra-te da afronta

que o louco

te faz cada dia.

23 Não te esqueças dos gritos dos teus inimigos;

o tumulto daqueles

que se levantam

contra ti aumenta continuamente.