Psalmit 132

Siion on Herran asumus, Siionin kuningas on Herran voideltu.

1 *Ps. 56:9Matkalaulu.

Muista, Herra, Daavidin hyväksi

kaikkia hänen vaivojansa,

2 hänen, joka vannoi valan Herralle

ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:

3 "Minä en mene majaan, joka on minun kotini,

enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,

4 *2. Sam. 7:2; 1. Aik. 17:1minä en suo silmilleni unta

enkä silmäluomilleni lepoa,

5 *Ap. t. 7:46ennenkuin löydän sijan Herralle,

asumuksen Jaakobin Väkevälle".

6 Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa,

me löysimme sen Jaarin kedoilta.

7 *Ps. 122:1Menkäämme hänen asumukseensa,

kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.

8 *4. Moos. 10:35; 2. Aik. 6:41Nouse, Herra, leposijaasi,

sinä ja sinun väkevyytesi arkki.

9 Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella,

ja sinun hurskaasi riemuitkoot.

10 *Ps. 18:51Palvelijasi Daavidin tähden

älä torju pois voideltusi kasvoja.

11 *2. Sam. 7:11; Ps. 89:3; Ap. t. 2:30Herra on vannonut Daavidille totisen valan,

jota hän ei peruuta:

"Sinun ruumiisi hedelmän

minä asetan sinun valtaistuimellesi.

12 Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni

ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan,

niin saavat heidänkin poikansa

istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."

13 Sillä Herra on valinnut Siionin,

halunnut sen asunnoksensa:

14 *Ps. 68:17"Tämä on minun leposijani iankaikkisesti;

tässä minä asun,

sillä tänne on minun haluni ollut.

15 *Ps. 72:12,16Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan,

sen köyhät minä leivällä ruokin.

16 *Jes. 61:6,10Sen papit minä puetan autuudella,

ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.

17 *1. Kun. 11:36; Ps. 18:29; Luuk. 1:69; Luuk. 2:32Siellä minä annan yletä Daavidille sarven,

sytytän voidellulleni lampun.

18 Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä,

mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."

1 *Ein Stufenlied.Gedenke, Jehova, dem David alle seine Mühsal! 2 Welcher *O. Wie er Jehova schwur, ein Gelübde tat dem Mächtigen Jakobs: 3 "Wenn ich hineingehe in das Zelt meines Hauses, wenn ich steige auf das Lager meines Bettes; 4 Wenn ich Schlaf gestatte meinen Augen, Schlummer meinen Augenlidern; 5 Bis ich eine Stätte finde für Jehova, Wohnungen für den Mächtigen Jakobs!" 6 Siehe, wir hörten von ihr *d. h. von der Bundeslade in Ephrata, wir fanden sie in dem Gefilde Jaars. *Wahrsch. eine dichterische Bezeichnung für Kirjath-Jearim, welches im Gebiete von Ephrata lag7 Lasset uns eingehen in seine Wohnungen, niederfallen vor dem Schemel seiner Füße! 8 Stehe auf, Jehova, zu deiner Ruhe, du und die Lade deiner Stärke! *Vergl. 2. Chr. 6,419 Laß deine Priester bekleidet werden mit Gerechtigkeit, und deine Frommen jubeln! 10 Um Davids, deines Knechtes, willen weise nicht ab das Angesicht deines Gesalbten! *Vergl. 2. Chron. 6,41. 42

11 Jehova hat dem David geschworen in Wahrheit, er wird nicht davon abweichen: "Von der Frucht deines Leibes will ich auf deinen Thron setzen. 12 Wenn deine Söhne meinen Bund und meine Zeugnisse bewahren, welche ich sie lehren werde, so sollen auch ihre Söhne auf deinem Throne sitzen immerdar." 13 Denn Jehova hat Zion erwählt, hat es begehrt zu seiner Wohnstätte: 14 Dies ist meine Ruhe immerdar; hier will ich wohnen, denn ich habe es *d. h. Zion begehrt. 15 Seine Speise will ich reichlich segnen, seine Armen mit Brot sättigen. 16 Und seine Priester will ich bekleiden mit Heil, und seine Frommen werden laut jubeln. 17 Dort will ich das Horn Davids wachsen lassen, *Eig. dem David ein Horn sprossen lassen habe eine Leuchte zugerichtet meinem Gesalbten. 18 Seine Feinde will ich bekleiden mit Schande, und auf ihm wird seine Krone blühen. *O. glänzen