Salmos 69

Kärsivän vanhurskaan rukous.

1 *Ps. 45:1Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi.

2 *Matt. 26:38Pelasta minut, Jumala,

sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.

3 *Ps. 18:5; Ps. 42:8Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun,

olen joutunut vetten syvyyksiin,

ja virta tulvii minun ylitseni.

4 *Ps. 6:7; Ps. 38:11Minä olen väsynyt huutamisesta,

minun kurkkuni kuivettuu,

minun silmäni ovat rauenneet

odottaessani Jumalaani.

5 *Ps. 25:19; Joh. 15:25Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä,

jotka minua syyttömästi vihaavat;

paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut,

jotka syyttä ovat vihollisiani;

mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.

6 Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni,

eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.

7 Älä anna minussa häpeään joutua niiden,

jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot.

Älä salli minussa pettyä niiden,

jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.

8 *Ps. 44:23Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta,

pilkka peittää minun kasvoni.

9 *Job 19:13; Ps. 31:12; Ps. 38:12; Joh. 7:5Veljilleni minä olen tullut vieraaksi,

olen tullut oudoksi äitini lapsille.

10 *Ps. 119:139; Joh. 2:17; Room. 15:3Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta

on minut kuluttanut,

ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat,

ovat sattuneet minuun.

11 Minä, minun sieluni itki ja paastosi,

mutta siitä koitui minulle vain herjausta.

12 Minä pukeuduin säkkipukuun,

mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.

13 *Job 30:9; Valit. 3:63Porteissa-istujat minusta jaarittelevat

ja väkijuomain juojat minusta laulavat.

14 *Jes. 49:8; 2. Kor. 6:2Mutta minä rukoilen sinua, Herra,

otollisella ajalla,

sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin.

Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.

15 Päästä minut loasta, etten siihen vajoa,

auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.

16 Älä anna vetten vuon minua upottaa,

syvyyden minua niellä

ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.

17 Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä,

käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.

18 *Ps. 102:3; Ps. 143:7Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi,

sillä minä olen ahdistuksessa;

joudu, vastaa minulle.

19 Lähesty minun sieluani ja lunasta se,

vapahda minut vihollisteni tähden.

20 Sinä tiedät minun häväistykseni,

minun häpeäni ja pilkkani,

sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.

21 Häväistys on särkenyt minun sydämeni,

minä olen käynyt heikoksi;

minä odotin sääliä, mutta en saanut,

ja lohduttajia, mutta en löytänyt.

22 *Matt. 27:34,48; Mark. 15:23; Luuk. 23:36; Joh. 19:29Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni

ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.

23 *Room. 11:9Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi,

ansaksi noille suruttomille.

24 Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe,

ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.

25 Vuodata vihastuksesi heidän päällensä,

ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.

26 *Ap. t. 1:20Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi,

älköön heidän majoissansa asukasta olko.

27 Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt,

he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.

28 *Jer. 18:23; Room. 1:24,28Lisää heille rikosta rikoksen päälle,

ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.

29 *2. Moos. 32:32; Fil. 4:3Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta,

älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.

30 Mutta minä olen kurja ja vaivattu,

suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,

31 niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä

ja ylistän häntä kiitosvirsillä.

32 *3. Moos. 11:3; Ps. 51:18Se on Herralle otollisempi kuin härkä,

kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.

33 *Ps. 22:27Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat;

elpyköön teidän sydämenne,

teidän, jotka etsitte Jumalaa.

34 *Ps. 72:12; Matt. 5:3Sillä Herra kuulee köyhiä

eikä halveksi vankejansa.

35 *Ps. 96:11Kiittäkööt häntä taivaat ja maa,

meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.

36 Sillä Jumala on pelastava Siionin

ja rakentava Juudan kaupungit,

niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.

37 *Ps. 102:29; Jes. 65:9Hänen palvelijainsa jälkeläiset

saavat sen perinnökseen,

ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat,

saavat asua siinä.

1 *Dem Vorsänger, nach Schoschannim. O. nach: Lilien Von David.Rette mich, o Gott! denn die Wasser sind bis an die Seele gekommen. 2 Ich bin versunken in tiefen Schlamm, und kein Grund ist da; in Wassertiefen bin ich gekommen, und die Flut überströmt mich. 3 Ich bin müde vom *Eig. durch mein Rufen, entzündet ist meine Kehle; meine Augen schwinden hin, harrend auf meinen Gott. 4 Mehr als die Haare meines Hauptes sind derer, die ohne Ursache mich hassen; mächtig *O. zahlreich sind meine Vertilger, die ohne Grund mir feind sind; was ich nicht geraubt habe, muß ich alsdann erstatten. 5 Du, o Gott, weißt um meine Torheit, und meine Vergehungen sind dir nicht verborgen. 6 Laß nicht durch mich beschämt werden, die auf dich harren, *O. hoffen Herr, Jehova der Heerscharen! Laß nicht durch mich zu Schanden werden, die dich suchen, Gott Israels! 7 Denn deinetwegen trage ich Hohn, hat Schande bedeckt mein Antlitz. 8 Entfremdet bin ich meinen Brüdern, und ein Fremdling geworden den Söhnen meiner Mutter. 9 Denn der Eifer um dein Haus hat mich verzehrt, und die Schmähungen derer, die dich schmähen, sind auf mich gefallen. 10 Als ich weinte, und meine Seele im Fasten war, da wurde es mir zu Schmähungen; 11 Als ich mich in Sacktuch kleidete, da ward ich ihnen zum Sprichwort. 12 Die im Tore sitzen, reden über mich, und ich bin das Saitenspiel der Zecher. *W. der Trinker starken Getränks

13 Ich aber, mein Gebet ist zu dir, Jehova, zur Zeit der Annehmung. *O. des Wohlgefallens O Gott, nach der Größe deiner Güte, erhöre mich nach der Wahrheit deines Heils! 14 Ziehe mich heraus aus dem Schlamm, daß ich nicht versinke! laß mich errettet werden von meinen Hassern und aus den Wassertiefen! 15 Laß die Flut der Wasser mich nicht überströmen, und die Tiefe mich nicht verschlingen; und laß die Grube ihren Mund nicht über mir verschließen! 16 Erhöre mich, Jehova! denn gut ist deine Güte; wende dich zu mir nach der Größe deiner Erbarmungen! 17 Und verbirg dein Angesicht nicht vor deinem Knechte! denn ich bin bedrängt; eilends erhöre mich! 18 Nahe meiner Seele, erlöse sie; erlöse *Eig. kaufe mich los mich um meiner Feinde willen! 19 Du, du kennst meinen Hohn und meine Schmach und meine Schande; vor dir sind alle meine Bedränger. 20 Der Hohn hat mein Herz gebrochen, und ich bin ganz elend; und ich habe auf Mitleiden gewartet, und da war keines, und auf Tröster, und ich habe keine gefunden. 21 Und sie gaben in *O. als meine Speise Galle, *O. Gift und in meinem Durst tränkten sie mich mit Essig.

22 Es werde zur Schlinge vor ihnen ihr Tisch, und ihnen, den Sorglosen, zum Fallstrick! 23 Laß dunkel werden ihre Augen, daß sie nicht sehen; und laß beständig wanken ihre Lenden! 24 Schütte über sie aus deinen Grimm, und deines Zornes Glut erreiche sie! 25 Verwüstet sei ihre Wohnung, *Eig. ihr Gehöft, Zeltlager in ihren Zelten sei kein Bewohner! 26 Denn den du geschlagen hast, haben sie verfolgt, und von dem Schmerze deiner Verwundeten erzählen sie. 27 Füge Ungerechtigkeit zu ihrer Ungerechtigkeit, und laß sie nicht kommen zu *Eig. eingehen in deiner Gerechtigkeit! 28 Laß sie ausgelöscht werden aus dem Buche des Lebens, und nicht eingeschrieben mit den Gerechten! 29 Ich aber bin elend, und mir ist wehe; deine Rettung, o Gott, setze mich in Sicherheit!

30 Rühmen will ich den Namen Gottes im Liede, und ihn erheben mit Lob. *O. Dank31 Und es wird Jehova wohlgefälliger sein als ein Stier, ein Farre mit Hörnern und gespaltenen Hufen. 32 Die Sanftmütigen werden es sehen, sie werden *O. Wenn die Sanftmütigen es sehen, so werden sie usw. sich freuen; ihr, die ihr Gott suchet, es lebe euer Herz! *O. euer Herz wird leben33 Denn Jehova hört auf die Armen, und seine Gefangenen verachtet er nicht. 34 Ihn sollen loben Himmel und Erde, die Meere, und alles, was in ihnen wimmelt! 35 Denn Gott wird Zion retten und die Städte Judas bauen; und sie werden daselbst wohnen und es besitzen. 36 Und der Same seiner Knechte wird es erben; und die seinen Namen lieben, werden darin wohnen.