Salmos 116

Pelastetun kiitosuhri.

1 *Ps. 4:4; Ps. 10:17; Ps. 18:2; Ps. 34:7,18Minä rakastan Herraa,

sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;

2 sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni,

ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.

3 *2. Sam. 22:5; Ps. 18:5Kuoleman paulat piirittivät minut,

tuonelan ahdistukset kohtasivat minua;

minä jouduin hätään ja murheeseen.

4 Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä:

"Oi Herra, pelasta minun sieluni!"

5 *Ps. 103:8Herra on armollinen ja vanhurskas,

meidän Jumalamme on laupias.

6 Herra varjelee yksinkertaiset;

minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua.

7 *Ps. 42:6Palaja, sieluni, takaisin lepoosi,

sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.

8 *Ps. 56:14; Ps. 71:20; Ps. 86:13Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta,

minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta.

9 Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä

elävien maassa.

10 *Ps. 27:13; 2. Kor. 4:13Minä uskon, sentähden minä puhun,

minä, joka olin kovin vaivattu.

11 *Ps. 118:8; Room. 3:4Minä sanoin hädässäni:

"Kaikki ihmiset ovat valhettelijoita".

12 Kuinka minä maksan Herralle

kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?

13 Minä kohotan pelastuksen maljan

ja huudan avukseni Herran nimeä.

14 *Ps. 22:26; Ps. 61:9; Ps. 66:13Minä täytän lupaukseni Herralle

kaiken hänen kansansa edessä.

15 *Ps. 9:13; Ps. 72:14Kallis on Herran silmissä

hänen hurskaittensa kuolema.

16 Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi,

sinun palvelijasi minä olen,

sinun palvelijattaresi poika!

Sinä päästit minun siteeni.

17 Sinulle minä uhraan kiitosuhrin

ja huudan avukseni Herran nimeä.

18 Minä täytän lupaukseni Herralle

kaiken hänen kansansa edessä

19 Herran huoneen esikartanoissa,

sinun keskelläsi, Jerusalem.

Halleluja!

1 Ich liebe Jehova; denn er hörte *O. hört meine Stimme, mein Flehen; 2 Denn er hat zu mir geneigt sein Ohr; und ich will ihn anrufen in allen meinen Tagen. 3 Es umfingen mich die Bande des Todes, und die Bedrängnisse des Scheols erreichten mich; ich fand Drangsal und Kummer. 4 Und ich rief an den Namen Jehovas: Bitte, Jehova, errette meine Seele! 5 Gnädig ist Jehova und gerecht, und unser Gott ist barmherzig. 6 Jehova bewahrt die Einfältigen; ich war elend, *O. schwach und er hat mich gerettet. 7 Kehre wieder, meine Seele, zu deiner Ruhe! *Eig. vollen Ruhe Denn Jehova hat wohlgetan an dir. 8 Denn du hast meine Seele errettet vom Tode, meine Augen von Tränen, meinen Fuß vom Sturz. 9 Ich werde wandeln vor Jehova in dem Lande *W. den Ländern der Lebendigen.

10 Ich glaubte, darum redete ich. *Eig. denn ich redete Ich bin sehr gebeugt gewesen. 11 Ich sprach in meiner Bestürzung: Alle Menschen sind Lügner! 12 Wie soll ich Jehova alle seine Wohltaten an mir vergelten? 13 Den Becher der Rettungen will ich nehmen und anrufen den Namen Jehovas. 14 Ich will Jehova meine Gelübde bezahlen, ja, in der Gegenwart seines ganzen Volkes. 15 Kostbar ist in den Augen Jehovas der Tod seiner Frommen. 16 Bitte, Jehova! denn ich bin dein Knecht; ich bin dein Knecht, der Sohn deiner Magd; gelöst hast du meine Bande. 17 Dir will ich Opfer des Lobes *S. die Anm. zu Ps. 107,22 opfern, und anrufen den Namen Jehovas. 18 Ich will Jehova meine Gelübde bezahlen, ja, in der Gegenwart seines ganzen Volkes. 19 In den Vorhöfen des Hauses Jehovas, in deiner Mitte, Jerusalem. Lobet Jehova! *Hallelujah!