Psalmit 95

Kehoitus kiittämään ja tottelemaan Herraa.

1 *5. Moos. 32:4; Ps. 100:1Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle,

riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.

2 Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen,

veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.

3 *Ps. 47:3; Ps. 96:4Sillä Herra on suuri Jumala,

suuri kuningas yli kaikkien jumalien.

4 *Ps. 8:7Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä,

ja hänen ovat vuorten kukkulat.

5 Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt,

ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.

6 *Jes. 43:7; Ef. 2:10Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme,

polvillemme langetkaamme

Herran, meidän Luojamme, eteen.

7 *2. Moos. 23:21Sillä hän on meidän Jumalamme,

ja me olemme kansa, jota hän paimentaa,

lauma, jota hänen kätensä kaitsee.

Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:

8 *2. Moos. 17:7; Hebr. 3:7; Hebr. 4:7"Älkää paaduttako sydäntänne,

niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,

9 *1. Kor. 10:9jossa teidän isänne minua kiusasivat,

jossa he koettelivat minua,

vaikka olivat nähneet minun tekoni.

10 *2. Moos. 32:9; 5. Moos. 32:5,28Neljäkymmentä vuotta

minä olin kyllästynyt siihen sukuun

ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt,

eivätkä he tahdo tietää minun teistäni'.

11 *4. Moos. 14:22; Hebr. 3:18; Hebr. 4:5Ja niin minä vihassani vannoin:

'He eivät pääse minun lepooni'."

1 Kommet, lasset uns Jehova zujubeln, lasset uns zujauchzen dem Felsen unseres Heils! 2 Lasset uns ihm entgegengehen mit Lob, *O. Dank lasset uns mit Psalmen ihm zujauchzen! 3 Denn ein großer Gott *El ist Jehova, und ein großer König über alle Götter; 4 In dessen Hand die Tiefen der Erde, und dessen die Höhen der Berge sind; 5 Dessen das Meer ist, er hat es ja gemacht; und das Trockene, seine Hände haben es gebildet. 6 Kommet, lasset uns anbeten und uns niederbeugen, lasset uns niederknien vor Jehova, der uns gemacht hat!

7 Denn er ist unser Gott, und wir sind das Volk seiner Weide und die Herde seiner Hand. -Heute, wenn ihr seine Stimme höret, 8 Verhärtet euer Herz nicht, wie zu Meriba, wie am Tage von Massa in der Wüste; 9 Als eure Väter mich versuchten, mich prüften, und sie sahen doch mein Werk! 10 Vierzig Jahre hatte ich Ekel an dem Geschlecht, und ich sprach: Ein Volk irrenden Herzens sind sie. Aber sie haben meine Wege nicht erkannt; 11 So daß ich schwur in meinem Zorn: Wenn sie in meine Ruhe eingehen werden!