Salmos 102

Rukous hävitetyn Siionin puolesta. Katumuspsalmi.

1 Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen.

2 Herra, kuule minun rukoukseni,

ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.

3 *Ps. 69:18Älä peitä minulta kasvojasi,

kun minulla on ahdistus,

kallista korvasi minun puoleeni.

Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.

4 Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu,

ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.

5 Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho,

sillä minä unhotan syödä leipääni.

6 *Job 19:20Äänekkäästä vaikerruksestani

minun luuni tarttuvat minun nahkaani.

7 Minä olen kuin pelikaani erämaassa,

olen kuin huuhkaja raunioissa.

8 Minä olen uneton,

olen kuin yksinäinen lintu katolla.

9 *Jes. 65:15; Jer. 29:22Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät;

ne, jotka riehuvat minua vastaan,

kiroavat minun nimeni kautta.

10 *Ps. 42:4; Ps. 80:6Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää

ja sekoitan juomani kyyneleillä

11 sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden,

sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.

12 *Ps. 90:5; Ps. 109:23; Ps. 144:4; 1. Piet. 1:24Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo,

ja minä kuivun kuin ruoho.

13 *Ps. 9:8; Ps. 29:10; Ps. 135:13Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti,

sinun muistosi pysyy polvesta polveen.

14 Nouse ja armahda Siionia,

sillä aika on tehdä sille laupeus

ja määrähetki on tullut.

15 Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat,

ja sen soraläjiä heidän on sääli.

16 Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä

ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,

17 kun Herra rakentaa Siionin

ja ilmestyy kunniassansa,

18 kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen,

jotka ovat kaikkensa menettäneet,

eikä enää heidän rukoustansa hylkää.

19 *Ps. 22:31Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle,

ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,

20 että hän katseli pyhästä korkeudestaan,

että Herra katsoi taivaasta maahan,

21 *Ps. 79:11; Hebr. 2:14kuullaksensa vankien huokaukset,

vapauttaaksensa kuoleman lapset,

22 jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä

ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,

23 *Ps. 22:28; Ps. 68:33; Jes. 2:2kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen,

ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.

24 Hän on lannistanut matkalla minun voimani,

on lyhentänyt minun päiväni.

25 *Ps. 90:2Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois

kesken ikääni;

sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.

26 *Ps. 24:2; Ps. 33:6; Hebr. 1:10Muinoin sinä perustit maan,

ja taivaat ovat sinun käsialasi.

27 *Jes. 51:6; Jes. 54:10; Matt. 24:35; 2. Piet. 3:7Ne katoavat, mutta sinä pysyt,

ne vanhenevat kaikki kuin vaate;

sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan,

ja ne muuttuvat.

28 Mutta sinä pysyt samana,

eivätkä sinun vuotesi lopu.

29 *Ps. 69:37Sinun palvelijaisi lapset saavat asua turvassa,

ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.

1 *Gebet eines Elenden, wenn er verschmachtet und seine Klage vor Jehova ausschüttet.Jehova, höre mein Gebet, und laß zu dir kommen mein Schreien! 2 Verbirg dein Angesicht nicht vor mir am Tage meiner Bedrängnis; neige zu mir dein Ohr; an dem Tage, da ich rufe, erhöre mich eilends! 3 Denn wie Rauch entschwinden meine Tage, und meine Gebeine glühen wie ein Brand. 4 Wie Kraut ist versengt und verdorrt mein Herz, daß ich vergessen habe, *O. denn ich habe vergessen mein Brot zu essen. 5 Ob der Stimme meines Seufzens klebt mein Gebein an meinem Fleische. 6 Ich gleiche dem Pelikan der Wüste, bin wie die Eule der Einöden. *O. der Trümmer7 Ich wache, und bin wie ein einsamer Vogel auf dem Dache. 8 Den ganzen Tag höhnen mich meine Feinde; die wider mich rasen, schwören bei mir. 9 Denn Asche esse ich wie Brot, und meinen Trank vermische ich mit Tränen 10 Vor deinem Zorn und deinem Grimm; denn du hast mich emporgehoben und hast mich hingeworfen. 11 Meine Tage sind wie ein gestreckter Schatten, und ich verdorre wie Kraut.

12 Du aber, Jehova, bleibst auf ewig, und dein Gedächtnis *Vergl. 2. Mose 3,15 ist von Geschlecht zu Geschlecht. 13 Du wirst aufstehen, wirst dich Zions erbarmen; denn es ist Zeit, es zu begnadigen, denn gekommen ist die bestimmte Zeit; 14 Denn deine Knechte haben Gefallen an seinen Steinen und haben Mitleid mit seinem Schutt. 15 Und die Nationen werden den Namen Jehovas fürchten, und alle Könige der Erde deine Herrlichkeit. 16 Denn Jehova wird Zion aufbauen, wird erscheinen in seiner Herrlichkeit; 17 Er wird sich wenden zum Gebete des Entblößten, und ihr Gebet wird er nicht verachten. 18 Das wird aufgeschrieben werden für das künftige Geschlecht; und ein Volk, das erschaffen werden soll, wird Jehova *Hebr. Jah loben. 19 Denn er hat herniedergeblickt von der Höhe seines Heiligtums, Jehova hat herabgeschaut vom Himmel auf die Erde, 20 Um zu hören das Seufzen des Gefangenen, um zu lösen die Kinder des Todes; 21 Damit man den Namen Jehovas verkündige in Zion, und in Jerusalem sein Lob, 22 Wenn die Völker sich versammeln werden allzumal, und die Königreiche, um Jehova zu dienen.

23 Er hat meine Kraft gebeugt auf dem Wege, hat verkürzt meine Tage. 24 Ich sprach: Mein Gott, *El nimm mich nicht hinweg in der Hälfte meiner Tage! -Von Geschlecht zu Geschlecht sind deine Jahre. 25 Du hast vormals die Erde gegründet, und die Himmel sind deiner Hände Werk. 26 Sie werden untergehen, du aber bleibst; und sie alle werden veralten wie ein Kleid; wie ein Gewand wirst du sie verwandeln, *O. wechseln und sie werden verwandelt werden; 27 Du aber bist derselbe, *O. er; od.: der da ist, d. h. der unveränderlich in sich selbst ewig besteht; vergl. 5. Mose 32,39; Neh. 9,6 und deine Jahre enden nicht. 28 Die Söhne deiner Knechte werden wohnen, *d. h. im Lande und ihr Same wird vor dir feststehen.