Psalmit 147

Kiitosvirsi kaikkivaltiaalle, armolliselle Jumalalle.

1 *Ps. 92:2; Ps. 135:3Halleluja!

Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme.

Se on suloista;

ylistäminen on soveliasta.

2 *5. Moos. 30:4; Jes. 11:12Herra rakentaa Jerusalemin,

hän kokoaa Israelin karkoitetut.

3 *Ps. 34:19; Ps. 51:19; Ps. 103:3; Jes. 61:1Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän,

ja sitoo heidän haavansa.

4 *Jes. 40:26Hän on määrännyt tähtien luvun,

hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.

5 *Room. 11:33Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa,

hänen ymmärryksensä on mittaamaton.

6 *Ps. 146:8; Luuk. 1:52Herra pitää pystyssä nöyrät,

mutta jumalattomat hän painaa maahan.

7 Veisatkaa Herralle kiitosvirsi,

soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.

8 *Ps. 104:14; Ap. t. 14:17Hän peittää pilvillä taivaan

ja valmistaa sateen maalle;

hän kasvattaa ruohon vuorille

9 *Job 39:3; Ps. 104:27; Ps. 136:25; Luuk. 12:24ja antaa ruuan eläimille,

kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.

10 *Ps. 33:17; Aam. 2:14Ei kelpaa hänelle hevosen voima,

ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:

11 Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät,

jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.

12 Kiitä Herraa, Jerusalem.

Ylistä Jumalaasi, Siion.

13 Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat;

hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.

14 *Ps. 81:17Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle,

ravitsee sinut parhaalla nisulla.

15 Hän lähettää sanansa maahan,

nopeasti kiitää hänen käskynsä.

16 *Job 37:6Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa

ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.

17 Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja;

kuka voi kestää hänen pakkastansa?

18 Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet;

hän panee tuulensa puhaltamaan,

ja vedet virtaavat.

19 *5. Moos. 4:5; 5. Moos. 33:4Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille,

käskynsä ja oikeutensa Israelille.

20 *5. Moos. 4:6,32Niin hän ei ole tehnyt

yhdellekään pakanakansalle,

ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne.

Halleluja!

1 Lobet Jehova! *Hallelujah! denn es ist gut, unseren Gott zu besingen; denn es ist lieblich, es geziemt sich Lobgesang. 2 Jehova baut Jerusalem, die Vertriebenen Israels sammelt er. 3 Der da heilt, die zerbrochenen Herzens sind, und ihre Wunden verbindet; 4 Der da zählt die Zahl der Sterne, sie alle nennt mit Namen. 5 Groß ist unser Herr, und groß *O. reich an Macht; seiner Einsicht ist kein Maß. *Eig. keine Zahl6 Jehova hält aufrecht die Elenden; er erniedrigt bis zur Erde die Gesetzlosen. 7 Stimmet Jehova einen Lobgesang *O. Danklied an, singet Psalmen unserem Gott mit der Laute! 8 Ihm, der die Himmel mit Wolken bedeckt, der Regen bereitet für die Erde, der Gras sprossen läßt auf den Bergen; 9 Der dem Vieh sein Futter gibt, den jungen Raben, die da rufen. 10 Er hat nicht Lust an der Stärke des Rosses, noch Gefallen an den Beinen des Mannes; 11 Jehova hat Gefallen an denen, die ihn fürchten, an denen, die auf seine Güte harren.

12 Rühme, Jerusalem, Jehova! lobe, Zion, deinen Gott! 13 Denn er hat befestigt die Riegel deiner Tore, hat deine Kinder gesegnet in deiner Mitte; 14 Er, der Frieden stellt in deine Grenzen, dich sättigt mit dem Fette des Weizens; 15 Der seinen Befehl auf die Erde sendet: sehr schnell läuft sein Wort; 16 Der Schnee gibt wie Wolle, Reif wie Asche streut; 17 Der sein Eis *d. h. den Hagel wirft wie Brocken: wer kann bestehen vor seinem Frost? 18 Er sendet sein Wort und schmelzt sie; er läßt seinen Wind wehen: es rieseln die Wasser. 19 Er verkündet *O. verkündete Jakob sein Wort, Israel seine Satzungen und seine Rechte. 20 Keiner Nation hat er also getan; und die Rechte, sie haben sie nicht gekannt. *O. kennen sie nicht Lobet Jehova! *Hallelujah!