1 A mensagem a seguir foi comunicada a Jeremias, da parte do Senhor, quando Nabucodonozor, rei de Babilónia, com todos os seus exércitos, formados por gente de todos os povos que ele dominava, vieram combater Jerusalém e as cidades de Judá.

2 Vai dizer a Zedequias, rei de Judá, que o Senhor lhe comunica o seguinte: Darei esta cidade ao rei de Babilónia e este a queimará. E tu não escaparás; serás capturado, trazido à presença dele, que pronunciará a sua sentença contra ti - a tua deportação para Babilónia. Mas ouve bem isto, ó Zedequias, rei de Judá: Deus te diz que não serás morto na batalha, durante a refrega; morrerás antes sossegadamente, no meio do teu povo, que queimará incenso em memória de ti, tal como fizeram para os teus antepassados. Chorar-te-ão e dirão: Aí de nós, que nos morreu o rei! Foi isto mesmo que eu decretei, diz o Senhor.

6 Jeremias entregou pois esta mensagem ao rei Zedequias. E nessa altura estava justamente o exército babilónico a sitiar Jerusalém, Laquis e Azeca, as únicas povoações muradas de Judá que ainda resistiam.

8 Depois de Zedequias, rei de Judá, ter libertado todos os escravos em Jerusalém, veio esta mensagem da parte do Senhor. (Com efeito, Zedequias tinha dado ordens para que todos os que tivessem escravos hebreus, tanto homens como mulheres, os libertassem; e fez isso alegando que nenhum judeu deveria ser senhor doutro judeu, porque todos eram irmãos.

10 Os grandes senhores, assim como todos os povos, obedeceram à ordem do rei e deram liberdade aos escravos que tinham; mas tratou-se de uma iniciativa temporária. Porque ao fim de algum tempo tomaram coragem e recuperaram novamente os seus escravos

12 Foi por essa razão que o Senhor enviou esta mensagem a Jerusalém.)

13 O Senhor, o Deus de Israel, diz: Fiz uma aliança com os vossos antepassados há muito tempo, quando os resgatei da escravidão do Egipto

14 Disse-lhes então que todo o escravo hebreu deveria ser libertado ao fim de seis anos. Mas isso não foi feito.

15 Recentemente, vocês decidiram actuar com justiça, segundo o meu mandamento, e deram liberdade aos vossos escravos. Fizeram mesmo, solenemente, no meu templo, a promessa de pôr isso em execução.

16 Mas acontece que agora voltaram com a palavra atrás e sujaram o meu nome, tornando-se perjuros, e recuperando os escravos que tinham.

17 Por isso o Senhor vos diz: Sendo que não querem ouvir-me e libertá-los, entregar-vos-ei ao poder da morte, pela guerra, pela fome e pela peste. Espalhar-vos-ei por todo o mundo como exilados.

18 Visto que recusaram os termos do nosso contrato, separar-vos-ei de mim, tal como vocês separam as duas partes em que dividem o bezerro, ao passar por elas, para formalizar solenemente os vossos votos. Sim, degolar-vos-ei, sejam vocês quem forem, grandes senhores, altos magistrados, sacerdotes ou simples povo - pois que quebraram o vosso juramento.-

20 Entregar-vos-ei aos vossos inimigos, que vos liquidarão. Darei os vossos cadáveres às aves de rapina e aos animais selvagens.

21 Farei com que Zedequias, o rei de Judá, assim como os seus chefes militares se rendam ao exército do rei de Babilónia, ainda que este se tenha desviado da cidade por um certo tempo.

22 Chamarei novamente as tropas de babilónia, que tornarão a sitiá-la, a combatê-la, e a tomarão, queimando-a. Velarei para que todas as outras povoações de Judá sejam completamente destruídas, deixadas na mais completa desolação, sem viva alma!

1 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, kun Nebukadnessar, Baabelin kuningas, ja koko hänen sotajoukkonsa ja kaikki hänen valtansa alaisen maan valtakunnat ja kaikki kansat sotivat Jerusalemia ja kaikkia sen alaisia kaupunkeja vastaan; se kuului näin:

3 Ja sinä et pääse hänen käsistään, vaan sinut otetaan kiinni ja annetaan hänen käsiinsä, ja sinun täytyy nähdä Baabelin kuningas silmästä silmään, ja hän puhuu sinun kanssasi suusta suuhun, ja sinä joudut Baabeliin.

4 Mutta kuule Herran sana, Sidkia, Juudan kuningas: Näin sanoo Herra sinusta: Sinä et ole kuoleva miekkaan.

6 Ja profeetta Jeremia puhui Sidkialle, Juudan kuninkaalle, kaikki nämä sanat Jerusalemissa,

7 kun Baabelin kuninkaan sotajoukko taisteli Jerusalemia vastaan ja kaikkia vielä jäljellä olevia Juudan kaupunkeja vastaan, Laakista ja Asekaa vastaan, sillä nämä olivat jääneet jäljelle Juudan kaupungeista, varustetuista kaupungeista.

8 Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, sen jälkeen kuin kuningas Sidkia oli tehnyt liiton kaiken kansan kanssa, joka oli Jerusalemissa, ja heille julistanut vapautuksen,

9 että jokaisen tuli päästää vapaaksi orjansa ja orjattarensa, hebrealainen mies ja hebrealainen nainen, niin etteivät heitä orjinansa pitäisi, ei kukaan juutalaista veljeänsä.

10 Ja sen kuulivat kaikki päämiehet ja kaikki kansa, jotka olivat menneet tähän liittoon, että jokaisen tuli päästää vapaaksi orjansa ja orjattarensa eikä enää pitää heitä orjinansa; ja he tottelivat ja päästivät heidät.

11 Mutta jälkeenpäin he peräytyivät liitosta ja ottivat takaisin ne orjat ja orjattaret, jotka he olivat päästäneet vapaiksi, ja pakottivat heidät orjikseen ja orjattarikseen.

12 Silloin tuli Jeremialle Herralta tämä Herran sana:

14 Seitsemän vuoden kuluttua päästäkää veljenne, hebrealainen: joka on myynyt itsensä sinulle ja palvellut sinua kuusi vuotta, se päästä luotasi vapaaksi. Mutta teidän isänne eivät kuulleet minua, eivät korvaansa kallistaneet.

15 Vaan nyt te olette kääntyneet ja tehneet teon, joka on oikea minun silmissäni, julistaessanne vapautuksen kukin lähimmäisellensä, ja olette tehneet liiton minun kasvojeni edessä temppelissä, joka on otettu minun nimiini.

16 Mutta sitten te olette jälleen kääntyneet pois ja häväisseet minun nimeni: olette ottaneet takaisin jokainen orjansa ja orjattarensa, jotka olitte päästäneet vapaiksi omiin valtoihinsa, ja olette pakottaneet heidät olemaan orjinanne ja orjattarinanne.

17 Sentähden näin sanoo Herra: Te ette kuulleet minua ettekä julistaneetkaan vapautusta kukin veljellensä ja lähimmäisellensä; katso, minä julistan teille vapautuksen, sanoo Herra: menon miekkaan, ruttoon ja nälkään. Ja minä teen teidät kauhistukseksi kaikille valtakunnille maan päällä.

18 Ja minä annan ne miehet, jotka ovat rikkoneet minun liittoni, jotka eivät ole pitäneet sen liiton sanoja, jonka he tekivät minun edessäni halkaisten kahtia uhrivasikan ja käyden sen puolikkaiden välitse, nämä miehet-

19 Juudan ruhtinaat ja Jerusalemin ruhtinaat, hoviherrat ja papit sekä kaiken maan kansan, jotka kävivät vasikan puolikkaiden välitse-

20 ne minä annan heidän vihollistensa käsiin, niiden käsiin, jotka etsivät heidän henkeänsä; ja heidän ruumiinsa joutuvat taivaan lintujen ja maan eläinten ruuaksi.

21 Ja Sidkian, Juudan kuninkaan, ja hänen ruhtinaansa minä annan heidän vihollistensa käsiin, niiden käsiin, jotka etsivät heidän henkeänsä, Baabelin kuninkaan sotajoukon käsiin, joka on lähtenyt pois teidän kimpustanne.