1 No quarto ano do reinado de Joaquim (filho de Josias), rei de Judá, o Senhor transmitiu esta mensagem a Jeremias:

2 Arranja um rolo para escrever, e regista lá todas as mensagens que tenho dado contra Israel, Judá e as outras nações. Começa com a primeira mensagem, ainda nos tempos de Josias; escreve todas elas. Talvez que quando o povo de Judá ver escritas todas as coisas terríveis que lhes farei, se arrependam. E nessa altura, perdoar-lhes-ei.

4 Por isso Jeremias mandou buscar Baruque (filho de Nerias), e fê-lo escrever todas as profecias.

5 Depois de acabar, Jeremias disse a Baruque: Visto que estou aqui como prisioneiro, lê tu este rolo no templo, no próximo dia de jejum, porque nesse dia haverá uma grande assembleia com o povo que há-de vir de toda a parte de Judá. Talvez eles renunciem aos seus maus caminhos e peçam ao Senhor que lhes perdoe, antes que seja demasiado tarde, e que estas maldições proferidas pelo próprio Senhor caiam sobre eles.

8 Baruque fez como Jeremias lhe tinha dito e leu todas aquelas mensagens ao povo, no templo. Isso ocorreu no dia de jejum, que teve lugar no mês de Dezembro do quinto ano do reinado de Joaquim (filho de Josias,) dia em que veio povo de toda a parte de Judá assistir no templo às celebrações especiais desse dia. Baruque foi igualmente à sala de trabalho de Gemarias o secretário (filho de Safã) para lhe ler o rolo. (Essa sala era mesmo ao lado da entrada que dava para o salão superior de assembleias do templo, junto à porta nova.)

11 Quando Micaías (filho de Gemarias e neto de Safã) ouviu aquelas mensagens de Deus, desceu até ao palácio, à câmara de conferências, onde estavam reunidos os chefes da administração pública - entre outros, Elisama o secretário, Delaías (filho de Semaías), Elnatã (filho de Acbor), Gemarias (filho de Safã), Zedequias (filho de Hananias), assim como todos os outros que tinham responsabilidades similares. Quando Micaías os pôs ao corrente das mensagens que Baruque tinha lido ao público, aqueles administradores enviaram Jeudi (filho de Netanias, filho de Selemias e filho de Cusi), que pedisse a Baruque para vir ler-lhes essas mensagens, também; e Baruque aceitou.

16 Quando terminou a leitura, os outros estavam extremamente aterrorizados. Temos de dizer ao rei, disseram eles. Mas primeiro diz-nos como foi que obtiveste estas mensagens. Foi mesmo Jeremias quem tas ditou a ti próprio? t

18 E então Baruque explicou-lhes que foi Jeremias quem lhe ditou tudo, palavra por palavra, e ele, Baruque, escreveu com tinta no rolo.

19 Vocês, tu e Jeremias, têm de se esconder os dois, disseram os administradores a Baruque. E não digam a ninguém onde estão! Aqueles magistrados esconderam o rolo nos aposentos de Elisama, o secretário, e foram contar tudo ao rei.

21 Este mandou Jeudi ir buscar o rolo. Jeudi trouxe-o das dependências de Elisama e leu-o ao rei, na presença de todos os altos magistrados. Encontravam-se na parte do palácio que o rei usava durante o Inverno. Havia um grande braseiro, diante do qual o rei estava sentado, porque era em Dezembro e fazia frio. Então, depois de Jeudi ter lido umas três ou quatro faixas de escrita, o rei pegou numa faca e começou a rasgar o rolo; depois lançou-o ao fogo, até que acabou por ficar todo queimado. E ninguém abriu a boca em protesto, com excepção de Elnatã, de Delaías e de Gemarias. Estes ainda pediram ao rei para não o queimar, mas ele não quis ouvi-los. Ninguém mais da corte do rei mostrou sinais de temor ou revolta pelo que tinha sido feito.

26 Depois o rei mandou Jerameel (membro da família real), Seraías (filho de Azriel), e Selemias (filho de Abdeel) prenderem Baruque e Jeremias. Mas o Senhor escondeu-os.

27 Depois do rei ter queimado o rolo, o Senhor disse a Jeremias:

28 Arranja outro rolo; escreve nele tudo de novo, como no primeiro, e diz assim ao rei: Diz o Senhor - Fizeste arder o rolo, porque dizia lá que o rei de Babilónia havia de destruir esta nação, com tudo o que nele há. Pois agora, o Senhor acrescenta ainda isto, a respeito de ti, Joaquim, rei de Judá: Não terás quem te suceda no trono de David. O teu cadáver será exposto à torreira do Sol, às geadas das noites; castigar-te-ei, assim como à tua família e os teus administradores, por causa dos teus pecados. Derramarei sobre vocês todo o mal que prometi - sobre vocês e sobre todo o povo de Judá e de Jerusalém, pois que não querem prestar atenção aos meus avisos.

32 Então Jeremias arranjou outro rolo, e tornou a ditar a Baruque tudo o que tinha sido escrito antes. Só que desta vez o Senhor fê-lo acrescentar uma quantidade de coisas!

1 Juudan kuninkaan Joojakimin, Joosian pojan, neljäntenä hallitusvuotena tuli tämä sana Jeremialle Herralta; se kuului:

4 Silloin Jeremia kutsui Baarukin, Neerian pojan, ja Baaruk kirjoitti kirjakääröön Jeremian suusta kaikki ne sanat, jotka Herra oli hänelle puhunut.

6 Mene sinä ja lue kirjakääröstä, jonka olet kirjoittanut suoraan minun suustani, Herran sanat kansan kuullen Herran temppelissä paastopäivänä; myöskin koko Juudan kuullen, kaikkien, jotka tulevat kaupungeistansa, on sinun ne luettava.

8 Ja Baaruk, Neerian poika, teki kaikki, niinkuin profeetta Jeremia oli käskenyt hänen tehdä, ja luki kirjasta Herran sanat Herran temppelissä.

9 Mutta Juudan kuninkaan Joojakimin, Joosian pojan, viidentenä hallitusvuotena, yhdeksännessä kuussa, oli kaikki Jerusalemin kansa ja kaikki se kansa, joka oli tullut Juudan kaupungeista Jerusalemiin, kutsuttu pitämään paastoa Herran edessä.

10 Silloin Baaruk luki kirjasta Jeremian sanat Herran temppelissä, kirjuri Gemarjan, Saafanin pojan, kammiossa, ylemmässä esipihassa, Herran temppelin uuden portin ovella, kaiken kansan kuullen.

11 Kun Miika, Gemarjan, Saafanin pojan, poika, oli kuullut kaikki Herran sanat kirjasta,

12 niin hän meni alas kuninkaan linnaan, kirjurin kammioon, ja katso, siellä istuivat kaikki päämiehet: kirjuri Elisama ja Delaja, Semajan poika, ja Elnatan, Akborin poika, ja Gemarja, Saafanin poika, ja Sidkia, Hananjan poika, ja kaikki muut päämiehet.

13 Heille Miika ilmoitti kaikki sanat, jotka hän oli kuullut Baarukin lukevan kirjasta kansan kuullen.

20 Niin he menivät kuninkaan tykö esipihaan, mutta kirjakäärön he jättivät talteen kirjuri Elisaman kammioon. Ja he ilmoittivat kuninkaalle kaikki.

21 Silloin kuningas lähetti Jehudin hakemaan kirjakääröä, ja hän haki sen kirjuri Elisaman kammiosta. Sitten Jehudi luki sen kuninkaan kuullen ja kaikkien päämiesten kuullen, jotka seisoivat kuninkaan edessä.

22 Mutta kuningas istui talvihuoneessa-oli yhdeksäs kuukausi-ja hänen edessään oli palamassa hiilipannu.

23 Ja aina kun Jehudi oli lukenut kolme tai neljä palstaa, leikkasi kuningas ne pois kirjurinveitsellä ja viskasi tuleen, joka oli hiilipannussa, kunnes koko kirjakäärö oli palanut loppuun tulessa, joka oli hiilipannussa.

24 Mutta ei kuningas eikä kukaan hänen palvelijoistaan, jotka kuulivat kaikki nämä sanat, peljästynyt eikä reväissyt vaatteitansa.

25 Ja vaikka Elnatan ja Delaja ja Gemarja pyysivät hartaasti kuningasta, ettei hän polttaisi kirjakääröä, ei hän heitä kuullut.

26 Ja kuningas käski Jerahmeelin, kuninkaan pojan, ja Serajan, Asrielin pojan, ja Selemjan, Abdeelin pojan, ottaa kiinni kirjuri Baarukin ja profeetta Jeremian; mutta Herra kätki heidät.

27 Mutta sen jälkeen kuin kuningas oli polttanut kirjakäärön ynnä sanat, jotka Baaruk oli kirjoittanut Jeremian suusta, tuli Jeremialle tämä Herran sana:

29 Ja sano Juudan kuninkaasta Joojakimista: Näin sanoo Herra: Sinä olet polttanut tämän kirjakäärön sanoen: 'Miksi olet kirjoittanut siihen näin: Baabelin kuningas on tuleva ja hävittävä tämän maan ja lopettava siitä ihmiset ja eläimet?'

30 Sentähden sanoo Herra Juudan kuninkaasta Joojakimista näin: Hänellä ei ole oleva jälkeläistä, joka istuisi Daavidin valtaistuimella; ja hänen ruumiinsa viskataan pois, virumaan päivän helteessä ja yön kylmässä.

32 Sitten Jeremia otti toisen kirjakäärön ja antoi sen kirjuri Baarukille, Neerian pojalle; ja tämä kirjoitti siihen Jeremian suusta kaikki sen kirjan sanat, jonka Juudan kuningas Joojakim oli tulessa polttanut. Ja niihin lisättiin vielä paljon samankaltaisia sanoja.