Salmos 31

Prière de David pour obtenir la protection de Dieu.

1 Psaume de David, au maître chantre. 2 Eternel, je me suis retiré vers toi, fais que je ne sois jamais confus, délivre-moi par ta justice. 3 Incline ton oreille vers moi, délivre-moi promptement ; sois-moi pour une forte roche et pour une forteresse, afin que je m’y puisse sauver. 4 Car tu es mon rocher et ma forteresse ; c’est pourquoi mène-moi et me conduis, pour l’amour de ton Nom. 5 Tire-moi hors du filet qu’on m’a tendu en secret, car tu es ma force. 6 Je remets mon esprit en ta main ; tu m’as racheté, ô Eternel ! le Dieu de la vérité. 7 J’ai haï ceux qui s’adonnent aux vanités trompeuses ; mais moi, je me suis confié en l’Eternel. 8 Je m’égayerai et me réjouirai de ta gratuité, parce que tu as regardé mon affliction, et que tu as jeté les yeux sur mon âme en ses détresses ; 9 Et parce que tu ne m’as point livré entre les mains de l’ennemi, mais as fait tenir debout mes pieds au large. 10 Eternel, aie pitié de moi, car je suis en détresse ; mon regard est tout défait de chagrin, mon âme aussi et mon ventre. 11 Car ma vie est consumée d’ennui, et mes ans à force de soupirer ; ma vertu est déchue, à cause de la peine de mon iniquité, et mes os sont consumés. 12 J’ai été en opprobre à cause de tous mes adversaires, je l’ai même été extrêmement à mes voisins, et en frayeur à ceux de ma connaissance ; ceux qui me voient dehors s’enfuient de moi. 13 J’ai été mis en oubli dans le coeur des hommes, comme un mort ; j’ai été estimé comme un vaisseau de nul usage. 14 Car j’ai ouï les insultes de plusieurs ; la frayeur m’a saisi de tous côtés, quand ils consultaient ensemble contre moi. Ils ont machiné de m’ôter la vie. 15 Toutefois, ô Eternel ! je me suis confié en toi ; j’ai dit : Tu es mon Dieu. 16 Mes temps sont en ta main, délivre-moi de la main de mes ennemis, et de ceux qui me poursuivent. 17 Fais luire ta face sur ton serviteur, délivre-moi par ta gratuité. 18 Eternel ! que je ne sois point confus, puisque je t’ai invoqué ; que les méchants soient confus, qu’ils soient couchés dans le sépulcre ! 19 Que les lèvres menteuses soient muettes, lesquelles profèrent des paroles dures contre le juste, avec orgueil et avec mépris. 20 Ô ! que tes biens sont grands, lesquels tu as réservés pour ceux qui te craignent, et que tu as faits en la présence des fils des hommes, à ceux qui se retirent vers toi ! 21 Tu les caches dans le lieu secret où tu habites loin de l’orgueil des hommes ; tu les préserves en une loge à couvert des disputes des langues. 22 Béni soit l’Eternel, de ce qu’il a rendu admirable sa gratuité envers moi, comme si j’eusse été en une place forte. 23 Je disais en ma précipitation : je suis retranché de devant tes yeux ; et néanmoins tu as exaucé la voix de mes supplications, quand j’ai crié à toi. 24 Aimez l’Eternel vous tous ses bien-aimés ; l’Eternel garde les fidèles, et il punit sévèrement celui qui agit avec fierté. Vous tous qui avez votre attente à l’Eternel, demeurez fermes, et il fortifiera votre coeur.

Herra on turva ahdistuksessa.

1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.

2 *Ps. 25:2; Ps. 71:1Herra, sinuun minä turvaan.

Älä salli minun ikinä häpeään tulla,

vapahda minut vanhurskaudessasi.

3 Kallista korvasi minun puoleeni,

riennä, pelasta minut.

Ole minulle turvakallio,

vuorilinna, johon minut pelastat.

4 *Ps. 23:3; Sananl. 18:10Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani,

ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat.

5 Sinä päästät minut verkosta,

jonka he ovat eteeni virittäneet,

sillä sinä olet minun turvani.

6 *Luuk. 23:46; Ap. t. 7:59Sinun käteesi minä annan henkeni,

sinä, Herra, lunastat minut,

sinä uskollinen Jumala.

7 *Ps. 16:4; Joona 2:9Minä vihaan niitä,

jotka seuraavat turhia epäjumalia,

mutta minä turvaan Herraan.

8 *Ps. 9:3; Ps. 16:9Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi,

kun sinä katsoit minun kurjuuttani,

tunsit minun sieluni ahdistukset,

9 *Ps. 18:37etkä jättänyt minua vihollisen valtaan,

vaan asetit minun jalkani aukealle.

10 *Ps. 6:8Armahda minua, Herra,

sillä minulla on ahdistus;

minun silmäni on surusta riutunut,

niin myös minun sieluni ja ruumiini.

11 *Ps. 40:13; Ps. 102:4Sillä minun elämäni kuluu murheessa

ja minun vuoteni huokauksissa.

Minun voimani on rauennut pahain tekojeni tähden,

ja minun luuni ovat riutuneet.

12 *Ps. 44:14Kaikkien ahdistajaini tähden

minä olen pilkaksi tullut,

ylenpalttiseksi pilkaksi naapureilleni,

peljätykseksi tuttavilleni;

jotka minut kadulla näkevät, pakenevat minua.

13 Minä olen unhottunut ihmisten mielistä

niinkuin kuollut,

minä olen kuin rikottu astia.

14 *Jer. 20:10Sillä minä kuulen monen parjaukset,

kauhua kaikkialta,

kun he keskenänsä pitävät neuvoa minua vastaan,

aikovat ottaa minulta hengen.

15 Mutta sinuun, Herra, minä turvaan;

minä sanon: "Sinä olet minun Jumalani".

16 *Ps. 139:16Minun aikani ovat sinun kädessäsi,

pelasta minut vihollisteni kädestä ja vainoojistani.

17 *4. Moos. 6:25; Ps. 80:4Valista kasvosi palvelijallesi,

pelasta minut armossasi.

18 Herra, älä salli minun tulla häpeään,

sillä sinua minä huudan avukseni.

Jumalattomat tulkoot häpeään,

vaietkoot ja vaipukoot tuonelaan.

19 Mykistykööt valheen huulet,

jotka puhuvat vanhurskasta vastaan

röyhkeästi, ylpeästi ja ylenkatseellisesti.

20 Kuinka suuri on sinun hyvyytesi,

jonka talletat pelkääväisillesi

ja jota osoitat sinuun turvaaville

ihmislasten edessä!

21 *Ps. 27:5; Jer. 36:26Sinä peität heidät kasvojesi suojaan

ihmisten salavehkeiltä;

sinä kätket heidät turvaan

kielten riidalta.

22 *Ps. 144:1Kiitetty olkoon Herra,

sillä hän osoitti minulle ihmeellisen armonsa

piiritetyssä kaupungissa.

23 *Ps. 77:8; Joona 2:5Minä sanoin hädässäni:

"Minä olen sysätty pois sinun silmiesi edestä".

Kuitenkin sinä kuulit minun rukousteni äänen,

kun minä sinua huusin.

24 Rakastakaa Herraa, kaikki hänen hurskaansa.

Herra varjelee uskolliset,

mutta ylpeileväisille hän kostaa monin kerroin.

25 *Ps. 27:14Olkaa lujat,

ja olkoon teidän sydämenne rohkea,

te kaikki, jotka Herraa odotatte.