Salmos 69

Psaume prophétique de Jésus-Christ, parlant lui-même de son abaissement et de ses souffrances, etc.

1 Psaume de David, donné au maître chantre, pour le chanter sur Sosannim. 2 Délivre-moi, ô Dieu, car les eaux me sont entrées jusque dans l’âme. Je suis enfoncé dans un bourbier profond, dans lequel il n’y a point où prendre pied ; je suis entré au plus profond des eaux, et le fil des eaux se débordant, m’emporte. 3 Je suis las de crier, mon gosier en est asséché ; mes yeux sont consumés pendant que j’attends après mon Dieu. 4 Ceux qui me haïssent sans cause, passent en nombre les cheveux de ma tête ; ceux qui tâchent à me ruiner, et qui me sont ennemis à tort, se sont renforcés : j’ai alors rendu ce que je n’avais point ravi. 5 Ô Dieu ! Tu connais ma folie, et mes fautes ne te sont point cachées. 6 Ô Seigneur Eternel des armées ! que ceux qui se confient en toi, ne soient point rendus honteux à cause de moi ; et que ceux qui te cherchent ne soient point confus à cause de moi, ô Dieu d’Israël ! 7 Car pour l’amour de toi j’ai souffert l’opprobre, la honte a couvert mon visage. 8 Je suis devenu étranger à mes frères, et un homme de dehors aux enfants de ma mère. 9 Car le zèle de ta maison m’a rongé, et les outrages de ceux qui t’outrageaient sont tombés sur moi. 10 Et j’ai pleuré en jeûnant : mais cela m’a été tourné en opprobre. 11 J’ai aussi pris un sac pour vêtement, mais je leur ai été un sujet de raillerie. 12 Ceux qui sont assis à la porte discourent de moi, et je sers de chanson aux ivrognes. 13 Mais, pour moi, ma requête s’adresse à toi, ô Eternel ! Il y a un temps de ton bon plaisir, ô Dieu ! selon la grandeur de ta gratuité. Réponds-moi selon la vérité de ta délivrance. 14 Délivre-moi du bourbier, fais que je n’y enfonce point, et que je sois délivré de ceux qui me haïssent, et des eaux profondes. 15 Que le fil des eaux se débordant ne m’emporte point, et que le gouffre ne m’engloutisse point, et que le puits ne ferme point sa gueule sur moi. 16 Eternel! Exauce-moi, car ta gratuité est bonne ; tourne la face vers moi selon la grandeur de tes compassions ; 17 Et ne cache point ta face arrière de ton serviteur, car je suis en détresse : hâte-toi, exauce-moi. 18 Approche-toi de mon âme, rachète-la ; délivre-moi à cause de mes ennemis. 19 Tu connais toi-même mon opprobre, et ma honte, et mon ignominie ; tous mes ennemis sont devant toi. 20 L’opprobre m’a déchiré le coeur, et je suis languissant ; j’ai attendu que quelqu’un eût compassion de moi, mais il n’y en a point eu : et j’ai attendu des consolateurs, mais je n’en ai point trouvé. 21 Ils m’ont au contraire donné du fiel pour mon repas ; et dans ma soif ils m’ont abreuvé de vinaigre. 22 Que leur table soit un filet tendu devant eux ; et que ce qui tend à la prospérité leur soit en piège. 23 Que leurs yeux soient tellement obscurcis, qu’ils ne puissent point voir ; et fais continuellement chanceler leurs reins. 24 Répands ton indignation sur eux, et que l’ardeur de ta colère les saisisse. 25 Que leur palais soit désolé, et qu’il n’y ait personne qui habite dans leurs tentes. 26 Car ils persécutent celui que tu avais frappé, et font leurs contes de la douleur de ceux que tu avais blessés. 27 Mets iniquité sur leur iniquité ; et qu’ils n’entrent point en ta justice. 28 Qu’ils soient effacés du Livre de vie, et qu’ils ne soient point écrits avec les justes. 29 Mais pour moi, qui suis affligé, et dans la douleur, ta délivrance, ô Dieu ! m’élèvera en une haute retraite. 30 Je louerai le Nom de Dieu par des Cantiques, et je le magnifierai par une louange solennelle. 31 Et cela plaira plus à l’Eternel qu’un taureau, plus qu’un veau qui a des cornes, et l’ongle divisé. 32 Les débonnaires le verront, et ils s’en réjouiront, et votre coeur vivra, le coeur, dis-je, de vous tous qui cherchez Dieu. 33 Car l’Eternel exauce les misérables, et ne méprise point ses prisonniers. 34 Que les cieux et la terre le louent ; que la mer et tout ce qui se meut en elle le louent aussi. 35 Car Dieu délivrera Sion, et bâtira les villes de Juda ; on y habitera, et on la possèdera. 36 Et la postérité de ses serviteurs l’héritera, et ceux qui aiment son Nom demeureront en elle.

Kärsivän vanhurskaan rukous.

1 *Ps. 45:1Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi.

2 *Matt. 26:38Pelasta minut, Jumala,

sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.

3 *Ps. 18:5; Ps. 42:8Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun,

olen joutunut vetten syvyyksiin,

ja virta tulvii minun ylitseni.

4 *Ps. 6:7; Ps. 38:11Minä olen väsynyt huutamisesta,

minun kurkkuni kuivettuu,

minun silmäni ovat rauenneet

odottaessani Jumalaani.

5 *Ps. 25:19; Joh. 15:25Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä,

jotka minua syyttömästi vihaavat;

paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut,

jotka syyttä ovat vihollisiani;

mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.

6 Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni,

eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.

7 Älä anna minussa häpeään joutua niiden,

jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot.

Älä salli minussa pettyä niiden,

jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.

8 *Ps. 44:23Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta,

pilkka peittää minun kasvoni.

9 *Job 19:13; Ps. 31:12; Ps. 38:12; Joh. 7:5Veljilleni minä olen tullut vieraaksi,

olen tullut oudoksi äitini lapsille.

10 *Ps. 119:139; Joh. 2:17; Room. 15:3Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta

on minut kuluttanut,

ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat,

ovat sattuneet minuun.

11 Minä, minun sieluni itki ja paastosi,

mutta siitä koitui minulle vain herjausta.

12 Minä pukeuduin säkkipukuun,

mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.

13 *Job 30:9; Valit. 3:63Porteissa-istujat minusta jaarittelevat

ja väkijuomain juojat minusta laulavat.

14 *Jes. 49:8; 2. Kor. 6:2Mutta minä rukoilen sinua, Herra,

otollisella ajalla,

sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin.

Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.

15 Päästä minut loasta, etten siihen vajoa,

auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.

16 Älä anna vetten vuon minua upottaa,

syvyyden minua niellä

ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.

17 Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä,

käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.

18 *Ps. 102:3; Ps. 143:7Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi,

sillä minä olen ahdistuksessa;

joudu, vastaa minulle.

19 Lähesty minun sieluani ja lunasta se,

vapahda minut vihollisteni tähden.

20 Sinä tiedät minun häväistykseni,

minun häpeäni ja pilkkani,

sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.

21 Häväistys on särkenyt minun sydämeni,

minä olen käynyt heikoksi;

minä odotin sääliä, mutta en saanut,

ja lohduttajia, mutta en löytänyt.

22 *Matt. 27:34,48; Mark. 15:23; Luuk. 23:36; Joh. 19:29Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni

ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.

23 *Room. 11:9Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi,

ansaksi noille suruttomille.

24 Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe,

ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.

25 Vuodata vihastuksesi heidän päällensä,

ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.

26 *Ap. t. 1:20Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi,

älköön heidän majoissansa asukasta olko.

27 Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt,

he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.

28 *Jer. 18:23; Room. 1:24,28Lisää heille rikosta rikoksen päälle,

ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.

29 *2. Moos. 32:32; Fil. 4:3Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta,

älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.

30 Mutta minä olen kurja ja vaivattu,

suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,

31 niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä

ja ylistän häntä kiitosvirsillä.

32 *3. Moos. 11:3; Ps. 51:18Se on Herralle otollisempi kuin härkä,

kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.

33 *Ps. 22:27Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat;

elpyköön teidän sydämenne,

teidän, jotka etsitte Jumalaa.

34 *Ps. 72:12; Matt. 5:3Sillä Herra kuulee köyhiä

eikä halveksi vankejansa.

35 *Ps. 96:11Kiittäkööt häntä taivaat ja maa,

meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.

36 Sillä Jumala on pelastava Siionin

ja rakentava Juudan kaupungit,

niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.

37 *Ps. 102:29; Jes. 65:9Hänen palvelijainsa jälkeläiset

saavat sen perinnökseen,

ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat,

saavat asua siinä.