Salmos 89

Royaume de David.

1 Maskil d’Ethan Ezrahite. 2 Je chanterai les bontés de l’Eternel à toujours ; je manifesterai de ma bouche ta fidélité d’âge en âge. 3 Car j’ai dit : ta bonté continue à toujours, comme les cieux, tu as établi en eux ta fidélité quand tu as dit : 4 J’ai traité alliance avec mon élu, j’ai fait serment à David mon serviteur, en disant : 5 J’établirai ta race à toujours, et j’affermirai ton trône d’âge en âge ; Sélah. 6 Et les cieux célèbrent tes merveilles, ô Eternel ! ta fidélité aussi est célébrée dans l’assemblée des Saints. 7 Car qui est-ce au-dessus des nues qui soit égal à l’Eternel ? Qui est semblable à l’Eternel entre les fils des forts ? 8 Le Dieu Fort se rend extrêmement terrible dans le Conseil secret des Saints, il est plus redouté que tous ceux qui sont à l’entour de lui. 9 Ô Eternel Dieu des armées, qui est semblable à toi, puissant Eternel ? aussi ta fidélité est à l’entour de toi. 10 Tu as puissance sur l’élévation des flots de la mer ; quand ses vagues s’élèvent, tu les fais rabaisser. 11 Tu as abattu Rahab comme un homme blessé à mort ; tu as dissipé tes ennemis par le bras de ta force. 12 A toi sont les cieux, à toi aussi est la terre ; tu as fondé la terre habitable, et tout ce qui est en elle. 13 Tu as créé l’Aquilon et le Midi ; Tabor et Hermon se réjouissent en ton Nom. 14 Tu as un bras puissant, ta main est forte, et ta droite est haut élevée. 15 La justice et l’équité sont la base de ton trône ; la gratuité et la vérité marchent devant ta face. 16 Ô que bienheureux est le peuple qui sait ce que c’est que du cri de réjouissance ! Ils marcheront, ô Eternel ! à la clarté de ta face. 17 Ils s’égayeront tout le jour en ton Nom, et ils se glorifieront de ta justice. 18 Parce que tu es la gloire de leur force ; et notre pouvoir est distingué par ta faveur. 19 Car notre bouclier est l’Eternel, et notre Roi est le Saint d’Israël. 20 Tu as autrefois parlé en vision touchant ton bien-aimé, et tu as dit : J’ai ordonné mon secours en faveur d’un homme vaillant ; j’ai élevé l’élu d’entre le peuple. 21 J’ai trouvé David mon serviteur, je l’ai oint de ma sainte huile ; 22 Ma main sera ferme avec lui, et mon bras le renforcera. 23 L’ennemi ne le rançonnera point, et l’inique ne l’affligera point ; 24 Mais je froisserai devant lui ses adversaires, et je détruirai ceux qui le haïssent. 25 Ma fidélité et ma bonté seront avec lui ; et sa gloire sera élevée en mon Nom. 26 Et je mettrai sa main sur la mer, et sa droite sur les fleuves. 27 Il m’invoquera, disant : Tu es mon Père ; mon Dieu Fort, et le Rocher de ma délivrance. 28 Aussi je l’établirai l’aîné et le souverain sur les Rois de la terre. 29 Je lui garderai ma bonté à toujours, et mon alliance lui sera assurée. 30 Je rendrai éternelle sa postérité, et je ferai que son trône sera comme les jours des cieux. 31 Mais si ses enfants abandonnent ma Loi, et ne marchent point selon mes ordonnances ; 32 S’ils violent mes statuts, et qu’ils ne gardent point mes commandements ; 33 Je visiterai de verge leur transgression, et de plaie leur iniquité. 34 Mais je ne retirerai point de lui ma bonté, et je ne lui fausserai point ma foi. 35 Je ne violerai point mon alliance, et je ne changerai point ce qui est sorti de mes lèvres. 36 J’ai une fois juré par ma sainteté ; (si je mens jamais à David ; ) 37 Que sa race sera à toujours, et que son trône sera comme le soleil, en ma présence : 38 Qu’il sera affermi à toujours comme la lune ; et il y en aura dans les cieux un témoin certain ; Sélah. 39 Néanmoins tu l’as rejeté, et l’as dédaigné ; tu t’es mis en grande colère contre ton Oint. 40 Tu as rejeté l’alliance faite avec ton serviteur ; tu as souillé sa couronne, en la jetant par terre. 41 Tu as rompu toutes ses cloisons ; tu as mis en ruine ses forteresses. 42 Tous ceux qui passaient par le chemin l’ont pillé ; il a été mis en opprobre à ses voisins. 43 Tu as élevé la droite de ses adversaires, tu as réjoui tous ses ennemis. 44 Tu as aussi émoussé la pointe de son épée, et tu ne l’as point redressé en la bataille. 45 Tu as fait cesser sa splendeur, et tu as jeté par terre son trône. 46 Tu as abrégé les jours de sa jeunesse, et l’as couvert de honte ; Sélah. 47 Jusques à quand, ô Eternel ? te cacheras-tu à jamais ? ta fureur s’embrasera-t-elle comme un feu ? 48 Souviens-toi de combien petite durée je suis ; pourquoi aurais-tu créé en vain tous les fils des hommes ? 49 Qui est l’homme qui vivra, et ne verra point la mort, et qui garantira son âme de la main du sépulcre ? (Sélah.) 50 Seigneur, où sont tes bontés précédentes lesquelles tu as jurées à David sur ta fidélité ? 51 Seigneur ! souviens-toi de l’opprobre de tes serviteurs, et comment je porte dans mon sein l’opprobre qui nous a été fait par tous les grands peuples, 52 L’opprobre dont tes ennemis ont diffamé, ô Eternel ! dont ils ont diffamé les traces de ton Oint. Béni soit à toujours l’Eternel ; Amen ! Oui, Amen !

Rukous Daavidille annettujen armolupausten täyttämisestä.

1 *1. Kun. 4:31; 1. Aik. 2:6Esrahilaisen Eetanin mietevirsi.

2 *Jes. 63:7; Joh. 1:17Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta,

julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen.

3 *Ps. 119:89Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu,

sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. —

4 "Minä olen tehnyt liiton valittuni kanssa,

olen palvelijalleni Daavidille vannonut:

5 *2. Sam. 7:12; 1. Aik. 17:11; Ps. 61:8; Ps. 132:11; Jes. 55:3; Luuk. 1:32'Minä vahvistan sinun jälkeläisesi ikiajoiksi

ja rakennan sinulle valtaistuimen

polvesta polveen'". Sela.

6 *Ps. 29:1; Ps. 103:20; Jes. 6:3; Ef. 3:10; Ilm. 4:8Ja taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra,

ja pyhäin seurakunta sinun uskollisuuttasi.

7 Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen,

kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra?

8 Hän on Jumala,

ylen hirmuinen pyhien kokouksessa,

peljättävämpi kaikkia,

jotka hänen ympärillänsä ovat.

9 Herra, Jumala Sebaot,

kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra?

Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua.

10 *Job 38:11; Ps. 65:8; Ps. 93:3Sinä hallitset meren raivon;

kun sen aallot kohoavat, sinä ne asetat.

11 *Jes. 51:9Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa kaatuneen;

väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit vihollisesi hajalle.

12 *Ps. 24:1; Ps. 102:26Sinun ovat taivaat, sinun on myös maa;

maanpiirin täysinensä sinä olet perustanut.

13 Sinä loit pohjoisen ja etelän;

sinun nimestäsi riemuitsevat Taabor ja Hermon.

14 Sinulla on käsivarsi voimaa täynnä,

väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun oikea kätesi.

15 *Ps. 85:14; Ps. 97:2Vanhurskaus ja oikeus

on sinun valtaistuimesi perustus,

armo ja totuus

käy sinun kasvojesi edellä.

16 *4. Moos. 23:21Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun,

ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra!

17 He riemuitsevat sinun nimestäsi

kaikkina päivinänsä,

ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan.

18 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä,

heidän kaunistuksensa,

ja sinä armossasi kohotat meidän sarvemme.

19 *Ps. 47:10Sillä meidän kilpemme on Herran huomassa,

meidän kuninkaamme on Israelin Pyhän huomassa.

20 *2. Sam. 7:4; 1. Aik. 17:11Silloin sinä näyssä puhuit hurskaillesi ja sanoit:

"Minä olen pannut avun sankarin käteen,

olen kansan keskeltä korottanut valittuni:

21 *1. Sam. 16:13; Ap. t. 13:22minä olen löytänyt Daavidin, palvelijani,

olen voidellut hänet pyhällä öljylläni.

22 Minun käteni on lujasti tukeva häntä,

minun käsivarteni on häntä vahvistava.

23 Ei vihollinen yllätä häntä,

eikä vääryyden mies häntä sorra;

24 vaan minä hävitän hänen ahdistajansa

hänen edestänsä

ja lyön hänen vihamiehensä maahan.

25 Minun uskollisuuteni ja armoni

on hänen kanssansa,

ja minun nimessäni kohoaa hänen sarvensa.

26 *Ps. 72:8Minä asetan hänen kätensä vallitsemaan merta

ja virtoja hänen oikean kätensä.

27 *2. Sam. 7:14; 1. Aik. 17:13; 1. Aik. 22:10; Ps. 2:6; Hebr. 1:5Hän kutsuu minua: 'Sinä olet minun isäni,

sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio'.

28 *Ps. 72:11Ja minä asetan hänet esikoiseksi,

maan kuninkaista korkeimmaksi.

29 Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti,

ja minun liittoni hänen kanssaan on luja.

30 Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä iäti

ja hänen valtaistuimensa niin kauan,

kuin taivaat pysyvät.

31 Jos hänen poikansa hylkäävät minun lakini

eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan,

32 jos he minun säädökseni rikkovat

eivätkä noudata minun käskyjäni,

33 niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa

ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla;

34 mutta armoani en minä ota häneltä pois

enkä vilpistele uskollisuudestani.

35 *4. Moos. 23:19En minä liittoani riko, enkä muuta sitä,

mikä on minun huuliltani lähtenyt.

36 Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta,

ja totisesti, minä en Daavidille valhettele:

37 *Joh. 12:34'Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti,

ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni

niinkuin aurinko,

38 *Job 16:19; Jer. 33:20se pysyy lujana iankaikkisesti

niinkuin kuu.

Ja todistaja pilvissä on uskollinen'." Sela.

39 Ja kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi

ja pidit häntä halpana

ja olet vihastunut häneen.

40 Sinä olet purkanut palvelijasi liiton,

olet häväissyt hänen kruununsa,

olet heittänyt sen maahan.

41 *Ps. 80:13Sinä olet särkenyt kaikki hänen muurinsa,

olet pannut raunioiksi hänen linnoituksensa.

42 *Ps. 44:14; Ps. 79:4Kaikki tienkulkijat ovat häntä ryöstäneet,

hän on joutunut naapuriensa häväistäväksi.

43 Sinä olet korottanut

hänen vihollistensa oikean käden,

olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehillensä.

44 Sinä olet kääntänyt takaisin

hänen miekkansa terän

etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä.

45 Sinä olet tehnyt hänen loistostansa lopun

ja olet syössyt maahan hänen valtaistuimensa.

46 Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät,

olet hänet häpeällä peittänyt. Sela.

47 *Ps. 79:5; Ps. 85:6Kuinka kauan sinä, Herra, itsesi yhäti kätket?

Kuinka kauan sinun vihasi tulena palaa?

48 *Job 7:7; Job 14:1; Ps. 39:6; Ps. 90:10Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on,

kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut

kaikki ihmislapset.

49 Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe,

joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? Sela.

50 Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi,

jotka sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille?

51 Ajattele, Herra, palvelijaisi häpäisyä

ja mitä minun kaikilta noilta monilta kansoilta

täytyy povessani kestää,

52 kun, Herra, sinun vihollisesi herjaavat,

herjaavat sinun voideltusi askeleita.

53 Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen.

Neljäs kirja