Salmos 102

Psaume prophétique des plaintes et des soupirs de Jésus-Christ versés dans le sein de son père.

1 Prière de l’affligé étant dans l’angoisse, et répandant sa plainte devant l’Eternel. Eternel ! écoute ma prière, et que mon cri vienne jusqu’à toi. 2 Ne cache point ta face arrière de moi ; au jour que je suis en détresse, prête l’oreille à ma requête ; au jour que je t’invoque, hâte-toi, réponds-moi. 3 Car mes jours se sont évanouis comme la fumée, et mes os sont desséchés comme un foyer. 4 Mon coeur a été frappé, et est devenu sec comme l’herbe, parce que j’ai oublié de manger mon pain. 5 Mes os sont attachés à ma chair, à cause de la voix de mon gémissement. 6 Je suis devenu semblable au cormoran du désert ; et je suis comme la chouette des lieux sauvages. 7 Je veille, et je suis semblable au passereau, qui est seul sur le toit. 8 Mes ennemis me disent tous les jours des outrages, et ceux qui sont furieux contre moi, jurent contre moi. 9 Parce que j’ai mangé la cendre comme le pain, et que j’ai mêlé ma boisson de pleurs. 10 A cause de ta colère et de ton indignation : parce qu’après m’avoir élevé bien haut, tu m’as jeté par terre. 11 Mes jours sont comme l’ombre qui décline, et je deviens sec comme l’herbe. 12 Mais toi, ô Eternel ! tu demeures éternellement, et ta mémoire est d’âge en âge. 13 Tu te lèveras, et tu auras compassion de Sion ; car il est temps d’en avoir pitié, parce que le temps assigné est échu. 14 Car tes serviteurs sont affectionnés à ses pierres, et ont pitié de sa poudre. 15 Alors les nations redouteront le Nom de l’Eternel, et tous les Rois de la terre, ta gloire. 16 Quand l’Eternel aura édifié Sion ; quand il aura été vu en sa gloire ; 17 Quand il aura eu égard à la prière du désolé, et qu’il n’aura point méprisé leur supplication. 18 Cela sera enregistré pour la génération à venir, le peuple qui sera créé louera l’Eternel, 19 De ce qu’il aura jeté la vue du haut lieu de sa sainteté, et que l’Eternel aura regardé des cieux en la terre, 20 Pour entendre le gémissement des prisonniers, et pour délier ceux qui étaient dévoués à la mort ; 21 Afin qu’on annonce le Nom de l’Eternel dans Sion, et sa louange dans Jérusalem ; 22 Quand les peuples se seront joints ensemble et les Royaumes aussi, pour servir l’Eternel. 23 Il a abattu ma force en chemin, il a abrégé mes jours. 24 J’ai dit : mon Dieu, ne m’enlève point au milieu de mes jours ! Tes ans durent d’âge en âge. 25 Tu as jadis fondé la terre, et les cieux sont l’ouvrage de tes mains. 26 Ils périront, mais tu seras permanent, et eux tous s’envieilliront comme un vêtement ; tu les changeras comme un habit, et ils seront changés. 27 Mais toi, tu es toujours le même ; et tes ans ne seront jamais achevés. 28 Les enfants de tes serviteurs habiteront près de toi, et leur race sera établie devant toi.

Rukous hävitetyn Siionin puolesta. Katumuspsalmi.

1 Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen.

2 Herra, kuule minun rukoukseni,

ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.

3 *Ps. 69:18Älä peitä minulta kasvojasi,

kun minulla on ahdistus,

kallista korvasi minun puoleeni.

Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.

4 Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu,

ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.

5 Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho,

sillä minä unhotan syödä leipääni.

6 *Job 19:20Äänekkäästä vaikerruksestani

minun luuni tarttuvat minun nahkaani.

7 Minä olen kuin pelikaani erämaassa,

olen kuin huuhkaja raunioissa.

8 Minä olen uneton,

olen kuin yksinäinen lintu katolla.

9 *Jes. 65:15; Jer. 29:22Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät;

ne, jotka riehuvat minua vastaan,

kiroavat minun nimeni kautta.

10 *Ps. 42:4; Ps. 80:6Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää

ja sekoitan juomani kyyneleillä

11 sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden,

sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.

12 *Ps. 90:5; Ps. 109:23; Ps. 144:4; 1. Piet. 1:24Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo,

ja minä kuivun kuin ruoho.

13 *Ps. 9:8; Ps. 29:10; Ps. 135:13Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti,

sinun muistosi pysyy polvesta polveen.

14 Nouse ja armahda Siionia,

sillä aika on tehdä sille laupeus

ja määrähetki on tullut.

15 Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat,

ja sen soraläjiä heidän on sääli.

16 Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä

ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,

17 kun Herra rakentaa Siionin

ja ilmestyy kunniassansa,

18 kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen,

jotka ovat kaikkensa menettäneet,

eikä enää heidän rukoustansa hylkää.

19 *Ps. 22:31Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle,

ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,

20 että hän katseli pyhästä korkeudestaan,

että Herra katsoi taivaasta maahan,

21 *Ps. 79:11; Hebr. 2:14kuullaksensa vankien huokaukset,

vapauttaaksensa kuoleman lapset,

22 jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä

ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,

23 *Ps. 22:28; Ps. 68:33; Jes. 2:2kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen,

ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.

24 Hän on lannistanut matkalla minun voimani,

on lyhentänyt minun päiväni.

25 *Ps. 90:2Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois

kesken ikääni;

sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.

26 *Ps. 24:2; Ps. 33:6; Hebr. 1:10Muinoin sinä perustit maan,

ja taivaat ovat sinun käsialasi.

27 *Jes. 51:6; Jes. 54:10; Matt. 24:35; 2. Piet. 3:7Ne katoavat, mutta sinä pysyt,

ne vanhenevat kaikki kuin vaate;

sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan,

ja ne muuttuvat.

28 Mutta sinä pysyt samana,

eivätkä sinun vuotesi lopu.

29 *Ps. 69:37Sinun palvelijaisi lapset saavat asua turvassa,

ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.