1 Jesajan, Aamoksen pojan, näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian, Juudan kuningasten, päivinä.

2 Kuulkaa, taivaat, ota korviisi, maa,

sillä Herra puhuu:

Minä kasvatin lapsia, sain heidät suuriksi,

mutta he luopuivat minusta.

3 Härkä tuntee omistajansa

ja aasi isäntänsä seimen;

mutta Israel ei tunne,

minun kansani ei ymmärrä.

4 Voi syntistä sukua, raskaasti rikkonutta kansaa,

pahantekijäin siementä, kelvottomia lapsia!

He ovat hyljänneet Herran,

pitäneet Israelin Pyhää pilkkanansa,

he ovat kääntyneet pois.

5 Mihin pitäisi teitä vielä lyödä,

kun yhä jatkatte luopumustanne?

Koko pää on kipeä, koko sydän sairas.

6 Kantapäästä kiireeseen asti

ei ole tervettä paikkaa,

ainoastaan haavoja, mustelmia ja vereksiä lyömiä,

joita ei ole puserrettu, ei sidottu

eikä öljyllä pehmitetty.

7 *Jes. 5:5Teidän maanne on autiona,

teidän kaupunkinne ovat tulella poltetut;

teidän peltojanne syövät muukalaiset silmäinne edessä;

ne ovat autioina

niinkuin ainakin muukalaisten hävittämät.

8 Jäljellä on tytär Siion yksinänsä

niinkuin maja viinitarhassa,

niinkuin lehvämaja kurkkumaassa,

niinkuin saarrettu kaupunki.

9 *1. Moos. 19:24; Valit. 3:22; Room. 9:29Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt meistä jäännöstä,

olisi meidän käynyt pian kuin Sodoman,

olisimme tulleet Gomorran kaltaisiksi.

10 *5. Moos. 32:32; Hes. 16:46Kuulkaa Herran sana,

te Sodoman päämiehet,

ota korviisi meidän Jumalamme opetus,

sinä Gomorran kansa.

11 *Ps. 50:8; Sananl. 15:8; Jes. 66:3; Jer. 6:20; Jer. 14:12; Aam. 5:21; Miika 6:6Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne?

sanoo Herra.

Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin

ja juottovasikkain rasvaan.

Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen

minä en mielisty.

12 Kun te tulette minun kasvojeni eteen,

kuka sitä teiltä vaatii —

minun esikartanoitteni tallaamista?

13 *Mal. 1:10Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria;

suitsutus on minulle kauhistus.

En kärsi uuttakuuta enkä sapattia,

en kokouksen kuuluttamista,

en vääryyttä ynnä juhlakokousta.

14 Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne

ja juhla-aikojanne;

ne ovat käyneet minulle kuormaksi,

jota kantamaan olen väsynyt.

15 *Sananl. 1:28; Jes. 59:3Kun te ojennatte käsiänne,

minä peitän silmäni teiltä;

vaikka kuinka paljon rukoilisitte,

minä en kuule:

teidän kätenne ovat verta täynnä.

16 Peseytykää, puhdistautukaa;

pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä,

lakatkaa pahaa tekemästä.

17 *5. Moos. 24:17; 5. Moos. 27:19; Ps. 34:16; Ps. 68:6; Ps. 82:3; Aam. 5:15; 1. Piet. 3:11Oppikaa tekemään hyvää;

harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista,

hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.

18 *Ps. 51:9; Jes. 43:25; Jes. 44:22; Hes. 18:21Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme,

sanoo Herra.

Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat,

tulevat ne lumivalkeiksi;

vaikka ne ovat purppuranpunaiset,

tulevat ne villanvalkoisiksi.

19 *3. Moos. 25:18; Sananl. 1:33Jos suostutte ja olette kuuliaiset,

niin te saatte syödä maan hyvyyttä;

20 *3. Moos. 26:25mutta jos vastustatte ja niskoittelette,

niin miekka syö teidät.

Sillä Herran suu on puhunut.

21 *Hoos. 4:14Voi, kuinka onkaan portoksi tullut

uskollinen kaupunki!

Se oli täynnä oikeutta, siellä asui vanhurskaus,

mutta nyt murhamiehet.

22 *Hes. 22:18Sinun hopeasi on kuonaksi käynyt,

jaloviinisi vedellä laimennettu.

23 *2. Moos. 22:22; Jer. 5:28; Hoos. 9:15; Sak. 7:10Sinun päämiehesi ovat niskureita

ja varkaiden tovereita;

kaikki he lahjuksia rakastavat

ja palkkoja tavoittelevat;

eivät he hanki orvolle oikeutta,

lesken asia ei pääse heidän eteensä.

24 *5. Moos. 28:63Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot,

Israelin Väkevä:

Voi! Minä viihdytän vihani vastustajissani,

minä kostan vihollisilleni;

25 minä käännän käteni sinua vastaan

ja puhdistan sinusta kuonan niinkuin lipeällä

ja poistan sinusta kaiken lyijyn.

26 *Hes. 21:27Ja minä palautan sinun tuomarisi muinaiselleen

ja sinun neuvonantajasi sellaisiksi, kuin alkuaan olivat.

Sitten sinua kutsutaan "vanhurskauden linnaksi",

"uskolliseksi kaupungiksi".

27 *Jer. 23:6; Jer. 33:16Siion lunastetaan oikeudella

ja sen kääntyneet vanhurskaudella.

28 *Ps. 1:6; Ps. 92:10Mutta luopiot ja syntiset saavat kaikki turmion,

ja ne, jotka hylkäävät Herran, hukkuvat.

29 *Hoos. 4:13,19Sillä he saavat häpeän niistä tammista,

joita te himoitsitte,

ja pettymyksen puutarhoista,

jotka te valitsitte.

30 Sillä teidän käy kuin tammen,

jonka lehdet lakastuvat,

ja kuin puutarhan, joka on vailla vettä.

31 *Jer. 4:4; Hes. 20:47; Aam. 5:6Ja mahtaja tulee rohtimeksi

ja hänen tekonsa kipinäksi,

ja molemmat palavat yhdessä,

eikä ole sammuttajaa.

1 Visão de Isaías, filho de Amós, que ele teve a respeito de Judá e Jerusalém, nos dias de Uzias, Jotão, Acaz, e Ezequias, reis de Judá.

2 Ouvi, ó céus, e dá ouvidos,

tu, ó terra;

porque o Senhor tem falado:

Criei filhos, e engrandeci-os;

mas eles se rebelaram contra mim.

3 O boi conhece o seu possuidor,

e o jumento a manjedoura

do seu dono; mas

Israel não tem conhecimento,

o meu povo não entende.

4 Ai, nação pecadora,

povo carregado de iniquidade,

descendência de malfeitores,

filhos corruptores;

deixaram ao Senhor,

blasfemaram o Santo de Israel,

voltaram para trás.

5 Por que seríeis

ainda castigados,

se mais vos rebelaríeis?

Toda a cabeça está enferma

e todo o coração fraco.

6 Desde a planta

do pé até a cabeça

não há nele coisa sã, senão

feridas,

e inchaços,

e chagas podres

não espremidas,

nem ligadas,

nem amolecidas com óleo.

7 A vossa terra está assolada,

as vossas cidades estão

abrasadas pelo fogo;

a vossa terra os

estranhos a devoram

em vossa presença;

e está como devastada,

numa subversão

de estranhos.

8 E a filha de Sião é deixada

como a cabana na vinha,

como a choupana no pepinal,

como uma cidade sitiada.

9 Se o Senhor dos

Exércitos não nos

tivesse deixado algum

remanescente, já

como Sodoma seríamos,

e semelhantes a Gomorra.

10 Ouvi a palavra do Senhor,

vós poderosos de Sodoma;

dai ouvidos à lei do nosso Deus,

ó povo de Gomorra.

11 De que me serve a mim

a multidão de vossos

sacrifícios,

diz o Senhor? Já estou

farto dos holocaustos

de carneiros,

e da gordura de animais cevados;

nem me agrado de sangue

de bezerros,

nem de cordeiros, nem de bodes.

12 Quando vindes

para comparecer perante mim,

quem requereu isto de vossas mãos,

que viésseis a pisar os meus átrios?

13 Não continueis a trazer ofertas vãs;

o incenso é para mim abominação,

e as luas novas,

e os sábados,

e a convocação das assembleias;

não posso suportar iniquidade,

nem mesmo a reunião solene.

14 As vossas luas novas,

e as vossas solenidades,

a minha alma as odeia; já

me são pesadas; já

estou cansado de as sofrer.

15 Por isso, quando

estendeis as vossas mãos,

escondo de vós os meus olhos;

e ainda que multipliqueis

as vossas orações,

não as ouvirei, porque

as vossas mãos estão

cheias de sangue.

16 Lavai-vos, purificai-vos,

tirai a maldade de vossos

atos de diante dos meus olhos;

cessai de fazer mal.

17 Aprendei a fazer bem;

procurai o que é justo;

ajudai o oprimido;

fazei justiça ao órfão;

tratai da causa das viúvas.

18 Vinde então,

e raciocinemos juntos,

diz o Senhor:

ainda que os vossos pecados sejam

como a escarlata,

eles se tornarão brancos

como a neve;

ainda que sejam vermelhos

como o carmesim,

se tornarão como a branca lã.

19 Se quiserdes,

e obedecerdes,

comereis o bem desta terra.

20 Mas se recusardes,

e fordes rebeldes,

sereis devorados à espada;

porque a boca do Senhor o disse.

21 Como se fez prostituta

a cidade fiel! Ela

que estava cheia de

retidão! A justiça habitava nela,

mas agora homicidas.

22 A tua prata tornou-se

em escórias,

o teu vinho se misturou com água.

23 Os teus príncipes são rebeldes,

e companheiros de ladrões;

cada um deles ama as peitas,

e anda atrás das recompensas;

não fazem justiça

ao órfão,

e não chega perante

eles a causa da viúva.

24 Portanto diz o Senhor,

o Senhor dos Exércitos,

o Forte de Israel:

Ah! Tomarei satisfações

dos meus adversários,

e vingar-me-ei dos meus inimigos.

25 E voltarei contra

ti a minha mão,

e purificarei

inteiramente as tuas

escórias;

e tirar-te-ei toda a impureza.

26 E te restituirei os teus juízes,

como foram dantes; e

os teus conselheiros, como antigamente;

e então te chamarão cidade

de justiça, cidade fiel.

27 Sião será remida com juízo,

e os que voltam

para ela com justiça.

28 Mas os transgressores

e os pecadores serão

juntamente destruídos;

e os que deixarem o Senhor

serão consumidos.

29 Porque vos envergonhareis

pelos carvalhos

que cobiçastes,

e sereis confundidos pelos jardins

que escolhestes.

30 Porque sereis

como o carvalho,

ao qual caem as folhas,

e como o jardim

que não tem água.

31 E o forte se tornará em estopa,

e a sua obra em faísca;

e ambos arderão juntamente,

e não haverá quem os apague.