1 *4. Moos. 11:23; Jes. 50:2Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan,

eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan:

2 *Jes. 57:17; Miika 3:4vaan teidän pahat tekonne

erottavat teidät Jumalastanne,

ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa,

niin ettei hän kuule.

3 *Sananl. 6:16; Jes. 1:15Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä

ja sormenne vääryydellä;

teidän huulenne puhuvat valhetta,

teidän kielenne latelee petosta.

4 *Job 15:35; Ps. 7:15Ei kukaan vaadi oikeuteen vanhurskaasti,

eikä kukaan käräjöi rehellisesti.

He turvautuvat tyhjään

ja puhuvat vilppiä,

kantavat kohdussaan tuhoa

ja synnyttävät turmion.

5 Myrkkyliskon munia he hautovat,

hämähäkin verkkoja he kutovat;

joka niitä munia syö, se kuolee,

rikkipoljetusta puhkeaa kyykäärme.

6 *Job 8:14Heidän verkkonsa eivät kelpaa vaatteeksi,

heidän tekemäänsä ei voi verhoutua;

heidän työnsä ovat vääryyden töitä,

ja heidän kätensä ovat täynnä väkivallan tekoa.

7 *Sananl. 1:16; Room. 3:15Heidän jalkansa juoksevat pahuuteen,

kiiruhtavat vuodattamaan viatonta verta;

heidän ajatuksensa ovat vääryyden ajatuksia,

tuho ja turmio on heidän teillänsä.

8 Rauhan tietä he eivät tunne,

oikeutta ei ole heidän askeleissansa;

polkunsa he tekevät mutkaisiksi,

ei kukaan, joka niitä käy, tunne rauhaa.

9 Sentähden on oikeus meistä kaukana,

eikä vanhurskaus saavuta meitä;

me odotamme valoa, mutta katso, on pimeä,

aamunkoittoa, mutta vaellamme yön synkeydessä.

10 *5. Moos. 28:29Me haparoimme seinää pitkin niinkuin sokeat,

haparoimme niinkuin silmiä vailla;

me kompastelemme sydänpäivällä niinkuin hämärässä,

me olemme terveitten keskellä niinkuin kuolleet.

11 *Jes. 38:14Me murisemme kaikki kuin karhut

ja kujerramme kuin kyyhkyset;

me odotamme oikeutta, mutta sitä ei tule,

pelastusta, mutta se on kaukana meistä.

12 *Ps. 51:5Sillä meidän rikoksemme

ovat monilukuiset sinun edessäsi,

ja meidän syntimme todistavat meitä vastaan;

sillä meidän rikoksemme seuraavat meitä,

ja pahat tekomme me tunnemme:

13 me olemme luopuneet Herrasta

ja kieltäneet hänet,

vetäytyneet pois Jumalaamme seuraamasta,

puhuneet sortoa ja kapinaa,

kantaneet kohdussamme

ja purkaneet sisimmästämme

valheen sanoja.

14 Oikeus työnnetään takaperin,

ja vanhurskaus seisoo kaukana,

sillä totuus kompastelee torilla,

suoruus ei voi sisälle tulla.

15 *Ps. 12:2; Hoos. 4:1Niin oli totuus kadonnut,

ja joka pahasta luopui,

se ryöstettiin paljaaksi.

Herra näki sen,

ja se oli hänen silmissänsä paha,

ettei ollut oikeutta.

16 *Ps. 98:1; Jes. 63:5Ja hän näki, ettei ollut yhtäkään miestä,

ja hän ihmetteli, ettei kukaan astunut väliin.

Silloin hänen oma käsivartensa auttoi häntä,

ja hänen vanhurskautensa häntä tuki.

17 *Ef. 6:14,17; 1. Tess. 5:8Ja hän puki yllensä vanhurskauden

kuin rintahaarniskan

ja pani pelastuksen kypärin päähänsä,

hän puki koston vaatteet puvuksensa

ja verhoutui kiivauteen niinkuin viittaan.

18 Tekojen mukaan hän maksaa palkan:

vihan vastustajillensa, koston vihollisillensa;

merensaarille hän kostaa.

19 *Jes. 45:6; Mal. 1:11Ja päivän laskun äärillä

he pelkäävät Herran nimeä

ja päivän koittamilla hänen kunniaansa.

Sillä se tulee kuin padottu virta,

jota Herran henki ajaa eteenpäin.

20 *Jes. 1:27; Jes. 10:21; Room. 11:26Mutta Siionille se tulee lunastajana,

niille Jaakobissa, jotka synnistä kääntyvät,

sanoo Herra.

21 *Jes. 51:16; Jer. 1:9Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa, sanoo Herra: minun Henkeni, joka on sinun päälläsi, ja minun sanani, jonka minä suuhusi panen, eivät väisty sinun suustasi, eivät lastesi suusta eivätkä lastesi lasten suusta, sanoo Herra, nyt ja iankaikkisesti.

1 Eis que a mão do Senhor

não está encolhida, para

que não possa salvar;

nem agravado o seu ouvido,

para não poder ouvir.

2 Mas as vossas iniquidades fazem separação entre vós

e o vosso Deus;

e os vossos pecados encobrem o seu rosto

de vós,

para que

não vos

ouça.

3 Porque as vossas mãos estão contaminadas

de sangue, e os vossos dedos

de iniquidade;

os vossos lábios falam falsidade,

a vossa língua pronuncia perversidade.

4 Ninguém há que clame

pela justiça,

nem ninguém que compareça

em juízo pela verdade;

confiam na vaidade,

e falam mentiras;

concebem o mal,

e dão à luz a iniquidade.

5 Chocam ovos de basilisco,

e tecem teias de aranha;

o que comer dos ovos deles,

morrerá; e, quebrando-os,

sairá uma víbora.

6 As suas teias

não prestam para vestes

nem se poderão cobrir

com as suas obras;

as suas obras são obras

de iniquidade,

e obra de violência há

nas suas mãos.

7 Os seus pés correm para o mal,

e se apressam

para derramarem o sangue inocente;

os seus pensamentos são pensamentos

de iniquidade;

destruição e quebrantamento há

nas suas estradas.

8 Não conhecem o caminho da paz,

nem há justiça nos seus passos;

fizeram para si veredas tortuosas;

todo aquele que anda por elas

não tem conhecimento da paz.

9 Por isso o juízo está longe

de nós, e a justiça

não nos alcança;

esperamos pela luz, e

eis que só há trevas;

pelo resplendor,

mas andamos em escuridão.

10 Apalpamos as paredes

como cegos, e como os

que não têm olhos andamos apalpando;

tropeçamos ao meio-dia

como nas trevas,

e nos lugares escuros

como mortos.

11 Todos nós bramamos como ursos,

e continuamente gememos

como pombas;

esperamos pelo juízo,

e não o há; pela salvação,

e está longe de nós.

12 Porque as nossas transgressões se multiplicaram perante ti,

e os nossos pecados testificam

contra nós;

porque as nossas transgressões estão conosco,

e conhecemos

as nossas

iniquidades;

13 Como o prevaricar,

e mentir contra o Senhor,

e o desviarmo-nos do nosso Deus,

o falar de opressão

e rebelião, o conceber

e proferir do coração palavras

de falsidade.

14 Por isso o direito se tornou atrás,

e a justiça se pôs de longe;

porque a verdade anda tropeçando

pelas ruas, e a equidade

não pode entrar.

15 Sim, a verdade desfalece,

e quem se desvia

do mal arrisca-se a ser despojado;

e o Senhor viu,

e pareceu mal aos seus olhos

que não houvesse justiça.

16 E vendo que ninguém havia,

maravilhou-se de que

não houvesse um intercessor;

por isso o seu próprio braço lhe trouxe a salvação,

e a sua própria

justiça o

susteve.

17 Pois vestiu-se de justiça,

como de uma couraça,

e pôs o capacete da salvação

na sua cabeça,

e por vestidura pôs sobre si vestes

de vingança, e cobriu-se de zelo,

como de um manto.

18 Conforme forem as obras deles,

assim será a sua retribuição,

furor aos seus adversários,

e recompensa aos seus inimigos;

às ilhas dará ele

a sua recompensa.

19 Então temerão o nome

do Senhor desde o poente,

e a sua glória desde o nascente do sol;

vindo o inimigo

como uma corrente de águas,

o Espírito do Senhor arvorará

contra ele a sua bandeira.

20 E virá um Redentor a Sião e aos

que em Jacó se converterem

da transgressão, diz o Senhor.

21 Quanto a mim, esta é a minha aliança com eles, diz o Senhor: o meu espírito, que está sobre ti, e as minhas palavras, que pus na tua boca, não se desviarão da tua boca nem da boca da tua descendência, nem da boca da descendência da tua descendência, diz o Senhor, desde agora e para todo o sempre.