1 *Jes. 1:2Astukaa esiin, te kansat, ja kuulkaa;

te kansakunnat, tarkatkaa.

Kuulkoon maa ja kaikki, mitä siinä on,

maanpiiri ja kaikki, mikä siitä kasvaa.

2 Sillä Herra on vihastunut kaikkiin kansoihin

ja kiivastunut kaikkiin heidän joukkoihinsa;

hän on vihkinyt heidät tuhon omiksi,

jättänyt heidät teurastettaviksi.

3 *Jer. 9:22; Jer. 25:33Heidän surmattunsa viskataan pois,

ja niitten raadoista nousee löyhkä,

ja vuoret valuvat heidän vertansa.

4 *Ilm. 6:14Kaikki taivaan joukot menehtyvät,

taivas kääritään kokoon niinkuin kirja,

ja kaikki sen joukot varisevat alas,

niinkuin lehdet varisevat viinipuusta,

niinkuin viikunapuusta raakaleet.

5 Sillä minun miekkani taivaassa

on juopunut vimmaan;

katso, se iskee alas Edomiin,

tuomioksi kansalle, jonka minä olen vihkinyt tuhoon.

6 *Jes. 63:1Herran miekka on verta täynnä,

rasvaa tiukkuva,

karitsain ja kauristen verta,

oinasten munuaisrasvaa.

Sillä Herralla on uhri Bosrassa,

suuri teurastus Edomin maassa.

7 Villihärkiä kaatuu yhteen joukkoon,

mullikoita härkien mukana.

Heidän maansa juopuu verestä,

ja heidän multansa tiukkuu rasvaa.

8 *Jer. 51:6Sillä Herralla on koston päivä,

maksun vuosi Siionin asian puolesta.

9 Edomin purot muuttuvat pieksi

ja sen multa tulikiveksi;

sen maa tulee palavaksi pieksi.

10 *Ilm. 14:11; Ilm. 19:3Ei sammu se yöllä eikä päivällä,

iäti nousee siitä savu;

se on oleva raunioina polvesta polveen,

ei kulje siellä kukaan, iankaikkisesta iankaikkiseen.

11 *2. Kun. 21:13; Jes. 14:23; Sef. 2:14Sen perivät pelikaanit ja tuonenkurjet,

kissapöllöt ja kaarneet asuvat siellä;

ja hän vetää sen ylitse autiuden mittanuoran

ja tyhjyyden luotilangan.

12 Ei ole siellä enää ylimyksiä

huutamassa ketään kuninkaaksi,

kaikki sen ruhtinaat ovat poissa.

13 *Jes. 13:21; Jer. 50:39Ja sen palatsit kasvavat orjantappuroita,

sen linnat polttiaisia ja ohdakkeita;

siitä tulee aavikkosutten asunto,

kamelikurkien tyyssija.

14 *Matt. 12:43; Ilm. 18:2Siellä erämaan ulvojat ja ulisijat yhtyvät,

metsänpeikot toisiansa tapaavat.

Siellä yksin öinen syöjätär saa rauhan

ja löytää lepopaikan.

15 Siellä nuolikäärme pesii ja laskee munansa,

kuorii ne ja kiertyy kerälle pimentoonsa.

Sinne haarahaukatkin kokoontuvat yhteen.

16 Etsikää Herran kirjasta ja lukekaa:

ei yhtäkään näistä ole puuttuva,

ei yksikään toistansa kaipaava. —

"Sillä minun suuni on niin käskenyt." —

Hänen henkensä on ne yhteen koonnut.

17 Hän on heittänyt arpaa niitten kesken,

ja hänen kätensä on sen niille mittanuoralla jakanut;

ne perivät sen ikiajoiksi,

asuvat siellä polvesta polveen.

1 Chegai-vos, nações,

para ouvir,

e vós povos, escutai;

ouça a terra,

e a sua plenitude,

o mundo,

e tudo quanto produz.

2 Porque a indignação

do Senhor está sobre todas as nações,

e o seu furor

sobre todo o exército delas;

ele as destruiu totalmente,

entregou-as à matança.

3 E os seus mortos serão arremessados

e dos seus cadáveres subirá o seu mau cheiro;

e os montes se derreterão

com o

seu sangue.

4 E todo o exército

dos céus se dissolverá,

e os céus se enrolarão

como um livro;

e todo o seu exército cairá,

como cai a folha da vide e

como cai o figo da figueira.

5 Porque a minha espada se embriagou

nos céus; eis que

sobre Edom descerá,

e sobre o povo

do meu anátema

para exercer juízo.

6 A espada do Senhor está cheia

de sangue,

está engordurada

da gordura do sangue

de cordeiros e de bodes,

da gordura dos rins de carneiros;

porque o Senhor tem sacrifício

em Bozra,

e grande matança

na terra de Edom.

7 E os bois selvagens cairão

com eles, e os bezerros

com os touros;

e a sua terra embriagar-se-á

de sangue até se fartar,

e o seu pó se engrossará

com a gordura.

8 Porque será o dia

da vingança do Senhor,

ano de retribuições

pela contenda de Sião.

9 E os seus ribeiros se tornarão

em pez, e o seu pó

em enxofre,

e a sua terra

em pez ardente.

10 Nem de noite nem

de dia se apagará;

para sempre a sua fumaça subirá;

de geração

em geração será assolada;

pelos séculos

dos séculos ninguém

passará por ela.

11 Mas o pelicano

e a coruja a possuirão,

e o bufo e o corvo habitarão nela;

e ele estenderá

sobre ela o cordel

de confusão

e nível de vaidade.

12 Eles chamarão ao reino os seus nobres,

mas nenhum haverá; e todos os seus príncipes

não serão coisa alguma.

13 E nos seus palácios crescerão espinhos,

urtigas e cardos

nas suas fortalezas;

e será uma habitação

de chacais,

e sítio

para avestruzes.

14 As feras do deserto se encontrarão

com as feras da ilha,

e o sátiro clamará ao seu companheiro;

e os animais noturnos ali pousarão,

e acharão lugar

de repouso para si.

15 Ali se aninhará a coruja

e porá os seus ovos,

e tirará os seus filhotes,

e os recolherá debaixo

da sua sombra;

também ali os abutres se ajuntarão uns

com os outros.

16 Buscai no livro do Senhor,

e lede; nenhuma destas coisas faltará,

ninguém faltará com a sua companheira;

porque a minha boca tem ordenado,

e o seu espírito

mesmo as tem

ajuntado.

17 Porque ele mesmo lançou as sortes por elas,

e sua mão lhas tens repartido

com o cordel;

para sempre a possuirão,

de geração

em geração

habitarão nela.