1 *Jer. 48:38Ennustus Näkylaaksosta.

Mikä sinun on,

kun sinä kaikkinesi katoille nouset,

2 sinä humuavainen, pauhaava kaupunki,

sinä remuava kylä?

Surmattusi eivät ole miekan surmaamia,

eivät sotaan kuolleita.

3 *2. Kun. 25:4; Jer. 39:4Kaikki sinun päämiehesi yhdessä pakenivat,

joutuivat vangiksi, jousta vailla;

keitä ikinä sinun omiasi tavattiin,

ne vangittiin kaikki tyynni,

kuinka kauas pakenivatkin.

4 *Jer. 14:17Sentähden minä sanon:

"Kääntäkää katseenne minusta pois:

minä itken katkerasti;

älkää tunkeilko minua lohduttamaan,

kun tytär, minun kansani, tuhoutuu".

5 Sillä hämmingin, hävityksen ja häiriön päivän

on Herra, Herra Sebaot, pitävä Näkylaaksossa.

Muurit murrettiin,

vuorille kohosi huuto.

6 Eelam nosti viinen,

tullen vaunuineen, väkineen ja ratsumiehineen,

ja Kiir paljasti kilven.

7 Ihanimmat laaksosi täyttyivät vaunuista,

ratsumiehet asettuivat asemiin portin

eteen.

8 *1. Kun. 7:2; 1. Kun. 10:17Hän riisui Juudalta verhon,

ja sinä päivänä sinä loit katseesi

Metsätalon asevarastoon.

9 Te huomasitte monta repeämää

Daavidin kaupungin muurissa

ja kokositte vedet Alalammikkoon;

10 *Jer. 33:4te luitte Jerusalemin talot

ja hajotitte taloja vahvistaaksenne muurin,

11 *2. Kun. 19:25; Jes. 37:26ja te teitte molempien muurien välille paikan,

johon Vanhan lammikon vedet koottiin.

Mutta hänen puoleensa te ette katsoneet,

joka tämän tuotti,

häntä te ette nähneet,

joka tämän kauan sitten valmisti.

12 Ja sinä päivänä Herra, Herra Sebaot,

kutsui itkuun ja valitukseen,

pään paljaaksi ajamaan ja säkkiin vyöttäytymään.

13 *1. Kor. 15:32Mutta katso: on ilo ja riemu,

raavaitten tappaminen ja lammasten teurastus,

lihan syönti ja viinin juonti!

"Syökäämme ja juokaamme,

sillä huomenna me kuolemme."

14 Niin kuului minun korviini

Herran Sebaotin ilmoitus:

"Totisesti, ei tämä teidän syntinne tule sovitetuksi,

ei kuolemaanne saakka,

sanoo Herra, Herra Sebaot."

15 Näin sanoo Herra, Herra Sebaot:

Mene tuon huoneenhaltijan tykö,

Sebnan tykö, joka on linnan päällikkönä.

16 "Mitä sinulla täällä on asiaa,

ja keitä sinulla täällä on,

kun tänne itsellesi haudan hakkautat,

hakkautat hautasi korkeuteen,

kallioon itsellesi asunnon koverrat?"

17 Katso, Herra heittää sinua, mies, rajusti:

hän kouraisee sinut kokoon,

18 kääräisee sinut keräksi

ja paiskaa pallona menemään

maahan, jossa on laajuutta joka suuntaan.

Sinne sinä kuolet,

ja sinne jäävät sinun kunniavaunusi,

sinä herrasi huoneen häpeä.

19 Minä syöksen sinut pois paikastasi;

hän kukistaa sinut asemastasi.

20 *2. Kun. 18:18; Jes. 36:3Mutta sinä päivänä minä kutsun

palvelijani Eljakimin, Hilkian pojan,

21 ja puetan hänen yllensä sinun ihokkaasi,

vyötän hänet sinun vyölläsi

ja panen sinun valtasi hänen käteensä,

niin että hän on oleva isänä

Jerusalemin asukkaille ja Juudan suvulle.

22 *Ilm. 3:7Ja minä panen Daavidin huoneen avaimen hänen olallensa; ja hän avaa, eikä kukaan sulje, ja hän sulkee, eikä kukaan avaa. 23 Minä lyön hänet vaarnaksi vahvaan paikkaan, ja hän tulee kunniaistuimeksi isänsä suvulle.

24 Hänen varaansa ripustautuu hänen isänsä suvun kaikki paljous, vesat ja versot, kaikki pienet astiat, maljat ja ruukut kaikki. 25 Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, pettää vahvaan paikkaan lyöty vaarna, se katkeaa ja putoaa, ja kuorma, joka oli sen varassa, särkyy. Sillä Herra on puhunut.

1 Peso do vale da visão. Que tens agora, pois que com todos os teus subiste aos telhados?

2 Tu, cheia de clamores,

cidade turbulenta,

cidade alegre,

os teus mortos não foram

mortos à espada,

nem morreram na guerra.

3 Todos os teus

governadores juntamente

fugiram, foram atados

pelos arqueiros;

todos os que em ti

se acharam,

foram amarrados juntamente,

e fugiram para longe.

4 Portanto digo:

Desviai de mim a vista, e

chorarei amargamente;

não vos canseis mais em

consolar-me pela destruição

da filha do meu povo.

5 Porque dia de alvoroço,

e de atropelamento,

e de confusão é este da

parte do Senhor Deus dos Exércitos,

no vale da visão; dia

de derrubar o muro

e de clamar até aos montes.

6 Porque Elão tomou a aljava,

juntamente com carros de homens e

cavaleiros;

e Quir descobriu os escudos.

7 E os teus mais formosos

vales se encherão de carros,

e os cavaleiros se

colocarão em ordem às portas.

8 E ele tirou a coberta de Judá, e naquele dia olhaste para as armas da casa do bosque.

9 E vistes as brechas da cidade de Davi, porquanto já eram muitas, e ajuntastes as águas do tanque de baixo.

10 Também contastes as casas de Jerusalém, e derrubastes as casas, para fortalecer os muros.

11 Fizestes também um reservatório entre os dois muros para as águas do tanque velho, porém não olhastes acima, para aquele que isto tinha feito, nem considerastes o que o formou desde a antiguidade.

12 E o Senhor Deus dos Exércitos,

chamou naquele dia

para chorar e para prantear,

e para raspar a cabeça,

e cingir com o cilício.

13 Porém eis aqui gozo

e alegria,

matam-se bois

e degolam-se ovelhas,

come-se carne,

e bebe-se vinho, e diz-se:

Comamos e bebamos,

porque amanhã morreremos.

14 Mas o Senhor dos Exércitos revelou-se aos meus ouvidos, dizendo: Certamente esta maldade não vos será expiada até que morrais, diz o Senhor Deus dos Exércitos.

15 Assim diz o Senhor Deus dos Exércitos: Anda e vai ter com este tesoureiro, com Sebna, o mordomo, e dize-lhe:

16 Que é que tens aqui, ou a quem tens tu aqui, para que cavasses aqui uma sepultura? Cavando em lugar alto a sua sepultura, e cinzelando na rocha uma morada para ti mesmo?

17 Eis que o Senhor te arrojará violentamente como um homem forte, e de todo te envolverá.

18 Certamente com violência te fará rolar, como se faz rolar uma bola num país espaçoso; ali morrerás, e ali acabarão os carros da tua glória, ó opróbrio da casa do teu senhor.

19 E demitir-te-ei do teu posto, e te arrancarei do teu assento.

20 E será naquele dia que chamarei a meu servo Eliaquim, filho de Hilquias;

21 E vesti-lo-ei da tua túnica, e cingi-lo-ei com o teu cinto, e entregarei nas suas mãos o teu domínio, e será como pai para os moradores de Jerusalém, e para a casa de Judá.

22 E porei a chave da casa de Davi sobre o seu ombro, e abrirá, e ninguém fechará; e fechará, e ninguém abrirá.

23 E fixá-lo-ei como a um prego num lugar firme, e será como um trono de honra para a casa de seu pai.

24 E nele pendurarão toda a honra da casa de seu pai, a prole e os descendentes, como também todos os vasos menores, desde as taças até os frascos.

25 Naquele dia, diz o Senhor dos Exércitos, o prego fincado em lugar firme será tirado; e será cortado, e cairá, e a carga que nele estava se desprenderá, porque o Senhor o disse.