1 Voi Efraimin juopuneitten ylvästä kruunua

ja sen kunnian loisteen kuihtuvata kukkaa,

joka on kukkulan laella,

viinistä päihtyneitten lihavan laakson keskellä!

2 *2. Kun. 17:3,6; 2. Kun. 18:10Katso, Herralta tulee hän,

joka on väkevä ja voimallinen,

niinkuin raesade, rajumyrsky.

Niinkuin rankkasade, väkeväin tulvavetten kuohu,

hän voimalla maahan kaataa.

3 *Jes. 26:6Jalkoihin tallataan

Efraimin juopuneitten ylväs kruunu.

4 Ja sen kunnian loisteen kuihtuvan kukan,

joka on kukkulan laella,

lihavan laakson keskellä,

käy niinkuin varhaisviikunan ennen kesää:

kuka vain sen näkee,

tuskin se on hänen kourassaan,

niin hän sen jo nielaisee.

5 *Jes. 10:21Sinä päivänä Herra Sebaot

on oleva loistava kruunu

ja kunnian seppele kansansa jäännökselle

6 ja oikeuden henki sille,

joka oikeutta istuu,

ja väkevyys niille,

jotka torjuvat hyökkäyksen takaisin porttia kohden.

7 Ja nämäkin horjuvat viinistä

ja hoipertelevat väkijuomasta.

Väkijuomasta horjuu pappi ja profeetta;

he ovat sekaisin viinistä,

hoipertelevat väkijuomasta.

He horjuvat näyissä, huojuvat tuomioissa.

8 Sillä täynnä oksennusta ja saastaa

ovat kaikki pöydät — ei puhdasta paikkaa!

9 "Keitähän tuokin luulee taitoon neuvovansa,

keitä saarnalla opettavansa?

Olemmeko me vasta maidolta vieroitettuja,

äidin rinnoilta otettuja?

10 Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle,

läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle,

milloin siellä, milloin täällä!" —

11 *1. Kor. 14:21Niin, sopertavin huulin ja vieraalla kielellä

hän on puhuva tälle kansalle,

12 *Jer. 6:16; Matt. 11:28; Matt. 23:37hän, joka on sanonut heille:

"Tässä on lepo; antakaa väsyneen levätä,

tässä on levähdyspaikka".

Mutta he eivät ole tahtoneet kuulla.

13 Niinpä on Herran sana oleva heille:

"Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle,

läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle,

milloin siellä, milloin täällä",

niin että he kulkiessaan kaatuvat selälleen

ja ruhjoutuvat,

että heidät kiedotaan ja vangitaan.

14 Sentähden kuulkaa Herran sana, te pilkkaajat:

te jotka hallitsette tätä kansaa Jerusalemissa.

15 Koska te sanotte:

"Me olemme tehneet liiton kuoleman kanssa

ja tuonelan kanssa sopimuksen;

tulkoon vitsaus kuin tulva,

ei se meitä saavuta,

sillä me olemme tehneet valheen turvaksemme

ja piiloutuneet petokseen" —

16 *Ps. 118:22; Matt. 21:42; Ap. t. 4:11; Room. 9:33; Room. 10:11; Ef. 2:20; 1. Piet. 2:6sentähden, näin sanoo Herra, Herra:

Katso, minä lasken Siioniin peruskiven,

koetellun kiven, kalliin kulmakiven,

lujasti perustetun;

joka uskoo, se ei pakene.

17 Ja minä panen oikeuden mittanuoraksi

ja vanhurskauden vaa’aksi,

ja rakeet hävittävät valheturvan,

ja vedet huuhtovat pois piilopaikan.

18 Teidän liittonne kuoleman kanssa

pyyhkäistään pois,

ja teidän sopimuksenne tuonelan kanssa ei kestä;

kun vitsaus tulee niinkuin tulva,

niin se teidät maahan tallaa.

19 Niin usein kuin se tulee,

tempaa se teidät valtaansa,

sillä aamu aamulta se tulee, tulee päivällä ja yöllä:

totisesti, kauhuksi on tämän saarnan opetus.

20 Sillä vuode on oleva liian lyhyt ojentautua

ja peitto liian kaita kääriytyä.

21 *Joos. 10:10; 2. Sam. 5:20,25; 1. Aik. 14:11,16Sillä Herra nousee niinkuin Perasimin vuorella,

hän kiivastuu niinkuin Gibeonin laaksossa

tehdäkseen työnsä, oudon työnsä,

ja toimittaakseen tekonsa, kumman tekonsa.

22 *Jes. 10:23; Room. 9:28Älkää siis pilkatko,

etteivät teidän siteenne vielä kiristyisi;

sillä Herralta Sebaotilta minä olen kuullut

hävitys- ja tuomiopäätöksen,

joka on kohtaava kaikkea maata.

23 Kuunnelkaa ja kuulkaa minun ääntäni,

tarkatkaa ja kuulkaa minun sanojani.

24 Ainako kyntäjä vain kyntää,

kun olisi kylväminen,

ainako vakoaa ja äestää maatansa?

25 Eikö niin: kun hän on tasoittanut sen pinnan,

hän kylvää mustaa kuminaa,

sirottelee höystekuminaa,

panee nisunjyvät riviin,

ohran omaan paikkaansa

ja kolmitahkoista vehnää vierelle?

26 Hänen Jumalansa

on neuvonut hänelle oikean tavan ja opettaa häntä.

27 Sillä ei mustaa kuminaa puida puimaäkeellä

eikä puimajyrän tela pyöri höystekuminan yli,

vaan musta kumina lyödään irti sauvalla

ja höystekumina vitsalla.

28 Puidaankos leipävilja murskaksi?

Ei sitä kukaan iankaiken pui

eikä aina aja sen päällitse

puimajyrällään ja hevosillaan;

ei sitä murskaksi puida.

29 Tämäkin on tullut Herralta Sebaotilta;

hänen neuvonsa on ihmeellinen

ja ymmärryksensä ylen suuri.

1 Ai da coroa de soberba

dos bêbados de Efraim,

cujo glorioso ornamento é como

a flor que cai,

que está sobre a cabeça do

fértil vale dos vencidos do vinho.

2 Eis que o Senhor tem um forte

e poderoso;

como tempestade de saraiva,

tormenta destruidora,

e como tempestade

de impetuosas águas

que transbordam,

ele, com a mão,

derrubará por terra.

3 A coroa de soberba

dos bêbados de Efraim

será pisada aos pés.

4 E a flor caída do seu

glorioso ornamento,

que está sobre a cabeça

do fértil vale,

será como o fruto temporão

antes do verão, que,

vendo-o alguém, e

tendo-o ainda na mão, o engole.

5 Naquele dia o Senhor

dos Exércitos será por

coroa gloriosa,

e por diadema formosa,

para os restantes de seu povo.

6 E por espírito de juízo,

para o que se

assenta a julgar,

e por fortaleza para os

que fazem recuar a

peleja até à porta.

7 Mas também estes

erram por causa do vinho,

e com a bebida

forte se desencaminham; até

o sacerdote

e o profeta erram

por causa da bebida

forte; são absorvidos

pelo vinho;

desencaminham-se

por causa da bebida

forte; andam

errados na visão e

tropeçam no juízo.

8 Porque todas as suas mesas

estão cheias de vômitos e imundícia,

e não há lugar limpo.

9 A quem, pois,

se ensinaria o

conhecimento? E

a quem se daria

a entender doutrina?

Ao desmamado do leite,

e ao arrancado

dos seios?

10 Porque é mandamento sobre mandamento,

mandamento sobre mandamento,

regra sobre regra, regra sobre regra,

um pouco aqui, um pouco ali.

11 Assim por lábios

gaguejantes,

e por outra língua,

falará a este povo.

12 Ao qual disse: Este é

o descanso,

dai descanso ao cansado;

e este é o refrigério;

porém não quiseram ouvir.

13 Assim, pois, a palavra do Senhor

lhes será mandamento sobre mandamento,

mandamento sobre mandamento,

regra sobre regra,

regra sobre regra,

um pouco aqui, um pouco ali;

para que vão, e caiam para trás,

e se quebrantem e se enlacem,

e sejam presos.

14 Ouvi, pois,

a palavra do Senhor,

homens escarnecedores,

que dominais este povo

que está em Jerusalém.

15 Porquanto dizeis:

Fizemos aliança com a morte,

e com o inferno fizemos acordo;

quando passar o dilúvio do açoite,

não chegará a nós,

porque pusemos a mentira

por nosso refúgio,

e debaixo da falsidade nos escondemos.

16 Portanto assim diz o Senhor Deus:

Eis que eu assentei em Sião uma pedra,

uma pedra já provada, pedra preciosa de esquina, que está bem

firme e fundada;

aquele que crer não se apresse.

17 E regrarei o juízo pela linha, e a justiça pelo prumo,

e a saraiva varrerá o refúgio da mentira, e as águas cobrirão o esconderijo.

18 E a vossa aliança com a

morte se anulará;

e o vosso acordo com o inferno

não subsistirá;

e, quando o dilúvio do açoite passar,

então sereis por ele pisados.

19 Desde que comece a passar,

vos arrebatará,

porque manhã após manhã passará,

de dia e de noite;

e será que somente o ouvir tal

notícia causará grande turbação.

20 Porque a cama será tão curta

que ninguém se poderá estender nela;

e o cobertor tão estreito

que ninguém se

poderá cobrir com ele.

21 Porque o Senhor se levantará

como no monte Perazim,

e se irará,

como no vale de Gibeão,

para fazer a sua obra,

a sua estranha obra,

e para executar o seu ato,

o seu estranho ato.

22 Agora, pois,

não mais escarneçais,

para que vossos grilhões

não se façam mais fortes;

porque já ao Senhor Deus

dos Exércitos ouvi falar

de uma destruição,

e essa já está determinada

sobre toda a terra.

23 Inclinai os ouvidos,

e ouvi a minha voz;

atendei bem

e ouvi o meu discurso.

24 Porventura lavra

todo o dia o

lavrador,

para semear? Ou abre

e desterroa todo o dia

a sua terra?

25 Não é antes assim:

quando já tem nivelado a sua superfície,

então espalha nela ervilhaca,

e semeia cominho;

ou lança nela do melhor trigo,

ou cevada escolhida, ou centeio,

cada qual no seu lugar?

26 O seu Deus o ensina,

e o instrui acerca do que há de fazer.

27 Porque a ervilhaca

não se trilha com trilho,

nem sobre o cominho

passa roda de carro;

mas com uma vara

se sacode a

ervilhaca,

e o cominho com um pau.

28 O trigo é esmiuçado,

mas não se trilha

continuamente,

nem se esmiúça com

as rodas do seu carro,

nem se quebra com

os seus cavaleiros.

29 Até isto procede do Senhor

dos Exércitos; porque

é maravilhoso em conselho e

grande em obra.