Salmos 104

Maailman luojan ja ylläpitäjän ylistys.

1 Kiitä Herraa, minun sieluni,

Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri;

valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.

2 *1. Moos. 1:1; Jes. 40:22Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan,

sinä levität taivaat niinkuin teltan;

3 *Ps. 18:11; Aam. 9:6sinä rakennat salisi vetten päälle,

teet pilvet vaunuiksesi

ja kuljet tuulen siivillä.

4 *Ps. 148:8; Hebr. 1:7Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi,

palvelijoiksesi tulen liekit.

5 *Job 38:4; Ps. 24:2; Ps. 89:12; Ps. 102:26Sinä asetit maan perustuksillensa,

niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.

6 Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella:

vuoria ylempänä seisoivat vedet.

7 Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi,

sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;

8 vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat

paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.

9 *Job 38:10; Sananl. 8:29; Jer. 5:22Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy

eivätkä palaja peittämään maata.

10 *Ps. 74:15Sinä kuohutit laaksoista lähteet,

jotka vuorten välillä vuotavat.

11 Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille,

villiaasit niistä janonsa sammuttavat.

12 Niiden partailla asuvat taivaan linnut

ja visertävät lehvien välissä.

13 Saleistasi sinä kastelet vuoret,

sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.

14 *1. Moos. 1:11; Ps. 147:8Sinä kasvatat ruohon karjalle

ja kasvit ihmisen tarpeeksi.

Niin sinä tuotat maasta leivän

15 *Tuom. 9:13ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen;

niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi,

ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.

16 Ravintonsa saavat myös Herran puut,

Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.

17 Niissä lintuset pesivät,

ja haikaroilla on majansa kypresseissä.

18 Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa,

kallionkolot ovat tamaanien suoja.

19 *1. Moos. 1:14Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja;

aurinko tietää laskunsa.

20 Sinä teet pimeän, niin tulee yö;

silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.

21 *Job 39:1Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista

ja pyytävät Jumalalta elatustansa.

22 Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois

ja laskeutuvat luoliinsa maata.

23 Silloin ihminen menee töihinsä

ja askaroitsee iltaan asti.

24 Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra!

Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt,

maa on täynnä sinun luotujasi.

25 Merikin, suuri ja aava —

siinä vilisee lukemattomat laumat

pieniä ja suuria eläviä.

26 *Job 40:10,20Siellä kulkevat laivat,

siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.

27 *Ps. 145:15Ne kaikki odottavat sinua,

että antaisit heille ruuan ajallansa.

28 *Matt. 6:26Sinä annat niille, ja ne kokoavat,

sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.

29 *1. Moos. 3:19; Job 34:14; Ps. 90:3Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät,

sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat

ja palajavat tomuun jälleen.

30 *Job 33:4Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan;

ja sinä uudistat maan muodon.

31 Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti.

Saakoon Herra teoistansa iloita,

32 *Ps. 144:5hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee,

joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.

33 *Ps. 34:2; Ps. 146:2Kaiken ikäni minä ylistän Herraa,

minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.

34 *Ps. 19:15Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset;

minä iloitsen Herrassa.

35 Hävitkööt syntiset maasta,

älköön jumalattomia enää olko.

Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!

1 Mon âme, bénis *Ps 103:1;146:1.l’Éternel!

Éternel, mon Dieu, tu es infiniment grand!

Tu es revêtu d’éclat et de magnificence!

2 Il s’enveloppe de lumière comme d’un manteau;

*Ge 1:6.Job 26:7.Il étend les cieux comme un pavillon.

3 Il forme avec les eaux le faîte de sa demeure;

Il prend les nuées pour son char,

*Ps 18:11.És 19:1.Ap 14:14.Il s’avance sur les ailes du vent.

4 *Hé 1:7.Il fait des vents ses messagers,

Des flammes de feu ses serviteurs.

5 *Job 26:7;38:4,5,6.Ps 24:2;78:69.Il a établi la terre sur ses fondements,

Elle ne sera jamais ébranlée.

6 Tu l’avais couverte de l’abîme comme d’un vêtement,

Les eaux s’arrêtaient sur les montagnes;

7 Elles ont fui devant ta menace,

Elles se sont précipitées à la voix de ton tonnerre.

8 Des montagnes se sont élevées, des vallées se sont abaissées,

Au lieu que tu leur avais fixé.

9 Tu as posé une limite que les eaux ne doivent point franchir,

Afin qu’elles ne reviennent plus couvrir la terre.

10 Il conduit les sources dans des torrents

Qui coulent entre les montagnes.

11 Elles abreuvent tous les animaux des champs;

Les ânes sauvages y étanchent leur soif.

12 Les oiseaux du ciel habitent sur leurs bords,

Et font résonner leur voix parmi les rameaux.

13 De sa haute demeure, il arrose les montagnes;

La terre est rassasiée du fruit de tes œuvres.

14 Il fait germer l’herbe pour le bétail,

Et les plantes pour les besoins de l’homme,

Afin que la terre produise de la nourriture,

15 Le vin qui réjouit le cœur de l’homme,

Et fait plus que l’huile resplendir son visage,

Et le pain qui soutient le cœur de l’homme.

16 Les arbres de l’Éternel se rassasient,

Les cèdres du Liban, qu’il a plantés.

17 C’est là que les oiseaux font leurs nids;

La cigogne a sa demeure dans les cyprès,

18 Les montagnes élevées sont pour les boucs sauvages,

Les rochers servent de retraite aux damans.

19 Il a fait la lune pour marquer les temps;

Le soleil sait quand il doit se coucher.

20 Tu amènes les ténèbres, et il est nuit:

Alors tous les animaux des forêts sont en mouvement;

21 *Job 39:1,2.És 31:4.Les lionceaux rugissent après la proie,

Et demandent à Dieu leur nourriture.

22 Le soleil se lève: ils se retirent,

Et se couchent dans leurs tanières.

23 L’homme sort pour se rendre à son ouvrage,

Et à son travail, jusqu’au soir.

24 Que tes œuvres sont en grand nombre, ô Éternel!

Tu les as toutes faites avec sagesse.

La terre est remplie de tes biens.

25 Voici la grande et vaste mer:

Là se meuvent sans nombre

Des animaux petits et grands;

26 Là se promènent les navires,

Et ce léviathan que tu as formé pour se jouer dans les flots.

27 Tous ces animaux *Ps 145:15.espèrent en toi,

Pour que tu leur donnes la nourriture en son temps.

28 Tu la leur donnes, et ils la recueillent;

Tu ouvres ta main, et ils se rassasient de biens.

29 *Ps 30:8.Tu caches ta face: ils sont tremblants;

Tu leur retires le souffle: ils expirent,

Et retournent dans leur poussière.

30 Tu envoies ton souffle: ils sont créés,

Et tu renouvelles la face de la terre.

31 Que la gloire de l’Éternel subsiste à jamais!

Que l’Éternel se réjouisse de ses œuvres!

32 Il regarde la terre, et elle tremble;

Il touche les montagnes, et elles sont fumantes.

33 *Ps 63:5;146:2.Je chanterai l’Éternel tant que je vivrai,

Je célébrerai mon Dieu tant que j’existerai.

34 Que mes paroles lui soient agréables!

Je veux me réjouir en l’Éternel.

35 Que les pécheurs disparaissent de la terre,

Et que les méchants ne soient plus!

Mon âme, bénis l’Éternel!

Louez l’Éternel!