Salmos 137

Baabelin virtain vierillä.

1 Baabelin virtain vierillä — siellä me istuimme

ja itkimme, kun Siionia muistelimme.

2 Pajuihin, joita siellä oli,

me ripustimme kanteleemme.

3 Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja

ja orjuuttajamme iloa:

"Veisatkaa meille Siionin virsiä".

4 Kuinka me voisimme veisata

Herran virsiä vieraalla maalla?

5 *Jer. 51:50Jos minä unhotan sinut, Jerusalem,

niin unhota sinä minun oikea käteni.

6 Tarttukoon kieleni suuni lakeen,

ellen minä sinua muista,

ellen pidä Jerusalemia

ylimpänä ilonani.

7 *Jer. 49:12; Valit. 4:21; Hes. 25:12; Hes. 35:2; Obad. v. 11Muista, Herra, Jerusalemin tuhopäivä,

kosta se Edomin lapsille, jotka sanoivat:

"Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!"

8 *Jes. 13:19; Jer. 50:29; Jer. 51:24Tytär Baabel, sinä häviön oma,

autuas se, joka sinulle kostaa

kaiken, minkä olet meille tehnyt!

9 *Jes. 13:16Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi

ja murskaa ne kallioon!

1 Sur les bords des fleuves de Babylone,

Nous étions assis et nous pleurions,

En nous souvenant de Sion.

2 Aux saules de la contrée

Nous avions suspendu nos harpes.

3 Là, nos vainqueurs nous demandaient des chants,

*Ps 79:1.Et nos oppresseurs de la joie:

Chantez-nous quelques-uns des cantiques de Sion!

4 Comment chanterions-nous les cantiques de l’Éternel

Sur une terre étrangère?

5 Si je t’oublie, Jérusalem,

Que ma droite m’oublie!

6 Que ma langue s’attache à mon palais,

Si je ne me souviens de toi,

Si je ne fais de Jérusalem

Le principal sujet de ma joie!

7 Éternel, *Jé 49:7.Éz 25:12.souviens-toi des enfants d’Édom,

Qui, dans la journée de Jérusalem,

Disaient: Rasez, rasez

Jusqu’à ses fondements!

8 Fille de Babylone, la dévastée,

*Jé 50:15,29.Ap 18:6.Heureux qui te rend la pareille,

Le mal que tu nous as fait!

9 Heureux qui saisit tes enfants,

Et les écrase sur le roc!