2 Cantem-lhe, cantem-lhe estes louvores, e digam todas as suas maravilhas.

3 Dêem glória ao seu santo nome. Que todos rejubilem, aqueles que buscam o Senhor.

4 Procurem o Senhor, procurem a sua força, e a sua face, continuamente.

5 Vocês, seus servos, descendentes de Israel, vocês, descendentes de Jacob, seus eleitos, lembrem-se dos seus poderosos milagres, dos seus maravilhosos feitos, dos juízos da sua palavra.

8 Lembrem-se para sempre da sua aliança, das palavras dos seus mandamentos, dirigidos a milhares de gerações;

12 Quando Israel era pequeno número -uns quantos apenas - e uns simples estrangeiros na terra prometida

13 quando andavam de nação em nação, de um reino para outro -

14 Deus nem por isso permitiu que alguém lhes fizesse mal. Os reis eram repreendidos por amor deles.

15 Não façam mal algum ao meu povo escolhido, declarou o Senhor. Estes são meus profetas - não lhes toquem.

16 Fez vir um período de fome à terra de Canaã, privando-a de pão.

17 Deixou que José fosse vendido como escravo para o Egipto.

18 Os egípcios amarraram-lhe os pés com correntes, puseram-no a ferros.

19 Isto durou até ao momento em que a palavra do Senhor provou que ele tinha razão!

20 Então o rei mesmo o mandou chamar e o soltou.

21 Fê-lo responsável por toda a sua casa e pô-lo como ministro da nação.

22 Podia, como entendesse, exercer a sua autoridade sobre os grandes senhores do reino, e até instruir os seus próprios conselheiros.

23 E foi assim que Israel entrou e se radicou no Egipto.

24 Depois disso, o povo multiplicou-se espantosamente, a ponto de se tornar uma nação maior ainda do que aquela no meio da qual vivia e que a ia oprimindo.

25 Deus deixou que os egípcios aborrecessem profundamente os israelitas,que os enganassem.

26 Então apareceu Moisés, o qual, acompanhado de Arão, Deus escolheu como seu representante.

27 E por seu intermédio fizeram-se prodígios fenomenais naquela terra.

28 Obedecendo estrictamente às ordens de Deus, fizeram que densas trevas cobrissem todo o país.

29 As águas tornaram-se, por toda a parte, em sangue, e não ficou um só peixe vivo!

30 E houve uma praga de rãs tal como nunca se viu; até as havia no palácio e nos aposentos privados do rei!

31 Depois foram as nuvens de moscas e outros insectos que encheram o Egipto de uma ponta à outra.

36 Depois tirou a vida a todo o filho mais velho de cada família egípcia,aquele que era o orgulho e a alegria de todo o lar dessa terra.

37 Mas quanto ao seu povo, tirou-os dali com toda a segurança, carregados de ouro e prata, e sem que houvesse entre eles um só doente.

38 Todo o povo egípcio se alegrou de alívio quando os israelitas se foram, porque se tinham enchido de terror por causa deles.

39 Quando fugiam, Deus estendeu sobre eles uma nuvem para os guiar, e que, durante o dia os protegia do calor escaldante, e de noite era como a luz dum fogo que os alumiava.

40 A certa altura pediram carne para comer e o Senhor mandou-lhes codornizes, e alimentou-os com o maná, o pão do céu.

41 Fez que uma rocha se abrisse e dela jorasse água em grande abundância, até formar como que um rio, através de toda aquela terra desértica e estéril.

42 Porque se lembrou das sagradas promessas que tinha feito a Abraão, seu fiel servidor.

45 Tudo isso foi-lhes feito para que viessem a ser fiéis e obedientes às suas leis e mandamentos. Louvem o Senhor!

1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.

2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.

3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.

5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,

6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.

7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.

8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,

9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.

10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.

12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.

13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.

14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:

16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,

17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.

18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,

19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.

20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.

21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,

22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.

24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.

25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.

26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.

27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.

28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.

29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.

30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.

31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.

32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.

33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.

34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;

35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.

36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.

37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.

38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.

39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.

40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.

41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.

42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.

43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.

44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,

45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!