1 Viešpatie, Tu ištyrei mane ir pažįsti.2 Tu žinai, kada keliuosi ir kada atsisėdu, Tu supranti mano mintis.3 Matai, kada vaikštau ir kada ilsiuosi; žinai visus mano kelius.4 Dar mano liežuvis nepratarė žodžio, Tu, Viešpatie, jau viską žinai.5 Apglėbęs laikai mane iš priekio ir iš užpakalio, uždėjai ant manęs savo ranką.6 Toks pažinimas man yra labai nuostabus, ne man pasiekti Tavo aukštybes.7 Kur nuo Tavo dvasios aš pasislėpsiu, kur nuo Tavo veido pabėgsiu?8 Jei užkopčiau į dangų, Tu ten. Jei nusileisčiau į pragarą, Tu ten.9 Jei aušros sparnus pasiėmęs nusileisčiau, kur baigiasi jūros,10 ir ten Tavo ranka vestų mane ir laikytų Tavo dešinė.11 Jei sakyčiau: "Tamsa teapdengia mane", naktis aplinkui mane šviesa pavirstų.12 Tamsa nepaslepia nuo Tavęs, Tau net naktį šviesu kaip dieną.13 Tu mano širdį sukūrei, sutvėrei mane motinos įsčiose.14 Girsiu Tave, kad taip nuostabiai ir baimę keliančiai esu sukurtas. Kokie nuostabūs yra Tavo darbai, ir mano siela tai gerai žino.15 Nė vienas kaulas nebuvo paslėptas nuo Tavęs, kai slaptoje buvau padarytas, kai buvau tveriamas žemės gelmėse.16 Tavo akys matė mane dar negimusį ir Tavo knygoje buvo viskas surašyta: dienos, kurias man skyrei, kai dar nė vienos jų nebuvo.17 Brangios man yra Tavo mintys, Dieve, nesuskaitoma jų gausybė!18 Jei mėginčiau skaičiuoti, jų būtų daugiau kaip smėlio. Atsibudęs aš tebesu su Tavimi.19 Dieve, Tu tikrai sunaikinsi nedorėlį, kraugeriai, atsitraukite nuo manęs!20 Jie nedorai apie Tave kalba, Tavo vardą piktam jie naudoja.21 Aš nekenčiu tų, Viešpatie, kurie Tavęs nekenčia, man bjaurūs tie, kurie prieš Tave sukyla.22 Aš jų nekenčiu be galo, laikau juos savo priešais.23 Ištirk mane, Dieve, pažink mano širdį; išbandyk mane ir pažink mano mintis.24 Matyk, ar aš einu nedorėlių keliu, ir vesk mane keliu amžinuoju!
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.2 Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.3 Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.4 Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.5 Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.7 Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?8 Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.9 Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,10 sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.12 niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.13 Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.14 Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.15 Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.17 Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!18 Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. -Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.19 Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!20 Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi-nuo sinun vihollisesi.21 Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?22 Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.