1 Džiaugsmingai šauk Dievui, visa žeme!2 Giedokite apie Jo vardo garbę, šlovinkite ir girkite Jį.3 Sakykite Dievui: "Kokie didingi Tavo darbai! Dėl didelės Tavo galios lenkiasi Tau priešai.4 Visa žemė tegarbina Tave, tegieda Tau ir tegarsina Tavo vardą!"5 Ateikite ir matykite Dievo darbus! Jis baisių dalykų padarė tarp žmonių!6 Jis pavertė jūrą sausuma, per upę pėsčius pervedė. Tad džiaukimės Juo!7 Jis viešpatauja savo galybe per amžius. Jo akys stebi tautas­ maištininkai tegul nesididžiuoja!8 Laiminkite, tautos, mūsų Dievą, tebūna girdimas Jo gyriaus garsas.9 Jis mūsų gyvybę išlaiko, neleidžia suklupti mūsų kojai.10 Tu ištyrei mus, Dieve, apvalei mus ugnimi kaip sidabrą.11 Tu įvedei mus į spąstus, uždėjai sunkią naštą mums ant strėnų.12 Tu leidai žmonėms joti mums per galvas. Mes turėjome eiti per ugnį ir vandenį. Bet Tu išvedei mus į laisvę.13 Su aukomis į Tavo namus aš įeisiu ir ištesėsiu savo įžadus,14 kuriuos ištarė mano lūpos ir varge burna pažadėjo.15 Aukosiu Tau riebias deginamąsias aukas, avinų taukus deginsiu, paruošiu jaučius ir ožius.16 Ateikite, klausykite visi, kurie bijote Dievo, papasakosiu, ką Jis padarė mano sielai.17 Jo šaukiausi savo burna, aukštinau Jį savo liežuviu.18 Jei nedorai elgtis būčiau ketinęs širdyje, tai Viešpats nebūtų išklausęs.19 Bet Dievas tikrai išklausė, Jis priėmė manąją maldą.20 Palaimintas Dievas, kuris neatmetė mano maldos ir neatitolino nuo manęs savo gailestingumo.

1 Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,2 veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.4 Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. Sela.5 Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.6 Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.7 Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. Sela.8 Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.9 Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.10 Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.11 Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.12 Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.13 Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,14 joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.15 Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. Sela.16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.