1 Dieve, Tu esi mano Dievas! Nuo ankstaus ryto Tavęs ieškau, Tavęs trokšta mano siela, kūnas ilgisi Tavęs kaip sausa ir nualinta žemė be vandens.2 Šventykloje ieškojau Tavęs, pamačiau Tavo galybę ir šlovę.3 Tavo malonė yra geresnė už gyvenimą, todėl mano lūpos girs Tave.4 Šlovinsiu Tave, kol gyvensiu, Tavo vardą minėdamas, kelsiu į Tave rankas.5 Mano siela bus pasotinta kaip kaulų smegenimis ir riebalais, lūpos džiaugsmingai girs Tave,6 kai prisiminsiu Tave savo lovoje, mąstysiu apie Tave budėdamas naktį.7 Tu buvai man pagalba, todėl aš džiūgausiu Tavo sparnų pavėsyje.8 Mano siela įsikibo į Tave; Tavo dešinė palaiko mane.9 Kurie siekia atimti man gyvybę, nueis į žemės gelmes.10 Jie kris nuo kardo ir taps grobiu šakalams.11 O karalius džiaugsis Dievu. Girsis kiekvienas, kuris prisiekia Juo, bet melagių burna bus užkimšta.

1 Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa. (H63:2) Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.2 (H63:3) Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi.3 (H63:4) Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.4 (H63:5) Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.5 (H63:6) Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla,6 (H63:7) kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.7 (H63:8) Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen.8 (H63:9) Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.9 (H63:10) Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin.10 (H63:11) Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi.11 (H63:12) Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa; hän on jokaisen kerskaus, joka hänen kauttansa vannoo. Sillä valhettelijain suu tukitaan.