1 Aš girsiu Tave, Viešpatie, visa savo širdimi, skelbsiu visus Tavo nuostabius darbus.2 Linksminsiuosi ir džiūgausiu Tavyje, Tavo vardui, Aukščiausiasis, giedosiu gyrių.3 Traukiasi atgal mano priešai, klumpa ir žūva Tavo akivaizdoje,4 nes Tu gini mano teises ir mano bylą, Tu sėdi soste, teisingai teisdamas.5 Pagonis Tu subarei, sužlugdei nedoruosius, jų vardą visiems amžiams ištrynei.6 Priešų neliko, jie tapo amžinais griuvėsiais; Tu sugriovei jų miestus, ir jų nebemini niekas.7 Bet Viešpats pasiliks per amžius, Jis paruošė savo sostą teismui.8 Jis teis pasaulį teisingai, vykdys teisingumą tautoms bešališkai.9 Viešpatspriebėga prispaustiesiems, priebėga nelaimės metu.10 Kas pažįsta Tavo vardą, pasitiki Tavimi. Tu niekad nepalikai tų, kurie Tavęs ieško.11 Giedokite Viešpačiui, kuris gyvena Sione, skelbkite tautoms Jo darbus.12 Jisnekalto kraujo gynėjasatsimena juos, neužmiršta vargingųjų šauksmo.13 Viešpatie, pasigailėk, pažvelk, kaip vargstu nuo manęs nekenčiančiųjų. Tu iškeli mane iš mirties vartų,14 kad galėčiau Tave šlovint prie Siono dukters vartų, besidžiaugdamas Tavo pagalba.15 Į savo išraustą duobę pagonys įkrinta, jų koja įkliūna į spąstus, pačių pastatytus.16 Viešpats apsireiškia, teismą surengia. Nedorėlis įsipainioja į savo rankų darbą.17 Nedorėliai ir visos tautos, kurios užmiršo Dievą, į mirusiųjų buveinę eina.18 Varguolis nebus pamirštas visam laikui, vargšo viltis nepradings amžiams.19 Viešpatie, pakilk, tegul neįsigali žmogus, tebūna suruoštas teismas pagonims Tavo akivaizdoje.20 Įvaryk jiems, Viešpatie, baimės; pagonys težino, kad jietiktai žmonės!
2 (H9:3) Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.3 (H9:4) Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä.4 (H9:5) Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit minun asiani, sinä istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari.5 (H9:6) Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä iäksi ja ainiaaksi.6 (H9:7) Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut.7 (H9:8) Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.8 (H9:9) Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan.9 (H9:10) Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina.10 (H9:11) Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.11 (H9:12) Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.12 (H9:13) Sillä hän, verenkostaja, muistaa heitä eikä unhota kurjain huutoa.13 (H9:14) Armahda minua, Herra, katso, kuinka minun vihamieheni minua vaivaavat, sinä, joka nostat minut kuoleman porteista,14 (H9:15) että minä julistaisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa, riemuitsisin sinun avustasi.15 (H9:16) Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät.16 (H9:17) Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. -Kanteleen välisoitto. Sela.17 (H9:18) Jumalattomat peräytyvät tuonelaan, kaikki pakanat, jotka unhottavat Jumalan.18 (H9:19) Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi.19 (H9:20) Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä.20 (H9:21) Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä. Sela.