1 Viešpatie, paklausyk teisiojo skundo, išgirsk mano šauksmą. Teišgirsta Tavo ausys maldą iš mano neklastingų lūpų.2 Iš Tavęs teišeina man sprendimas, tegul Tavo akys mato teisybę.3 Tu ištyrei mano širdį, aplankei mane naktį, išbandei mane ir nieko neradai. Aš nusprendžiau nenusidėti savo burna.4 Žmonių darbuose pagal Tavo lūpų žodžius aš saugojausi naikintojo takų.5 Palaikyk mane einantį Tavo takais, kad mano kojos nepaslystų.6 Šaukiausi Tavęs, nes Tu išklausysi mane, Dieve! Atkreipk į mane savo dėmesį, išgirsk mano kalbą.7 Parodyk savo nuostabų gailestingumą, Tu, kuris savo dešine gelbsti nuo priešų Tavimi pasitikinčius.8 Saugok mane kaip savo akies vyzdį, savo sparnų šešėlyje slėpk mane9 nuo prispaudėjų, nuo mano mirtinų priešų, kurie supa mane.10 Užsidarę savo taukuose, jie kalba išdidžiai savo lūpomis.11 Kur tik einame, jie supa mus, įbedę akis stebi ir rengiasi žemėn parblokšti12 kaip liūtas, tykantis grobio, kaip liūto jauniklis, kuris tupi lindynėje.13 Kelkis, Viešpatie, juos pasitik ir partrenk; išlaisvink savo kardu mano sielą iš nedorėlių,14 iš žmonių­savo ranka, Viešpatie; iš pasaulio žmonių, kurių dalis šiame gyvenime, kurie pripildo savo pilvus Tavo gėrybėmis, jų vaikai sočiai privalgo, perteklių palikdami saviesiems vaikams.15 O aš Tavo veidą regėsiu savo teisume, pabudęs pasisotinsiu Tavo regėjimu.

1 Daavidin rukous. Kuule, Herra, minun oikeata asiaani, tarkkaa minun huutoani, ota korviisi minun rukoukseni, joka ei lähde petollisilta huulilta.2 Sinulta tulee minulle oikeus, sinun silmäsi katsovat sitä, mikä oikein on.3 Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua, mutta et mitään löydä. Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos.4 Mitä ihmiset tehköötkin, sinun huultesi sanassa minä pysyn ja kavahdan väkivaltaisen teitä.5 Minun askeleeni pysyvät sinun poluillasi, minun jalkani eivät horju.6 Minä huudan sinua avukseni, sillä sinä vastaat minulle, Jumala; kallista korvasi minun puoleeni, kuule minun puheeni.7 Osoita ihmeellinen armosi, sinä, joka pelastat vihamiesten vallasta ne, jotka turvaavat sinun oikeaan käteesi.8 Varjele minua niinkuin silmäterää, kätke minut siipiesi suojaan9 jumalattomilta, jotka tahtovat minut tuhota, verivihollisiltani, jotka minua saartavat.10 He ovat sulkeneet tunnottomat sydämensä, heidän suunsa puhuu ylvästellen.11 He ovat kintereillämme, he jo kiertävät meidät, he vaanivat silmillään, lyödäksensä maahan.12 Hän on niinkuin saalista himoitseva leijona, niinkuin nuori leijona, joka piilossa väijyy.13 Nouse, Herra, astu hänen eteensä. Paiskaa hänet maahan. Vapahda miekallasi minun sieluni jumalattomista,14 kädelläsi ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, joiden vatsan sinä täytät antimillasi, joiden pojat tulevat ravituiksi ja jotka jättävät yltäkylläisyytensä lapsilleen.15 Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella.