1 Dievo laukia mano siela, iš Jo ateina man išgelbėjimas.2 Tik Jis yra mano uola ir išgelbėjimas, mano tvirtovėaš nesvyruosiu.3 Ar ilgai pulsite žmogų? Pražūsite visi kaip palinkusi siena, kaip griūvantis bokštas!4 Jie planuoja nustumti jį nuo aukštumos. Jie gėrisi melu: liežuviais jie laimina, o viduje keikia.5 Tik Dievo lauk, mano siela. Mano viltis yra Jame.6 Tik Jis yra mano uola ir išgelbėjimas, mano tvirtovėaš nesvyruosiu.7 Dieve mano išgelbėjimas ir garbė; mano stiprybės uola ir priebėga yra Dievas.8 Pasitikėkite Juo, žmonės, visais laikais! Išliekite Jo akivaizdoje savo širdį. Dievas yra mums apsauga.9 Tik garas yra prastuoliai, melaskilmingieji. Jeigu juos pasvertume, jie visi drauge lengvesni už nieką.10 Nepasitikėkite priespauda, tuščiai nesivilkite grobiu. Jei didėja turtai, nepririškite prie jų savo širdies.11 Kartą Dievas kalbėjo, du kartus girdėjau tai: galybė priklauso Dievui12 ir Tavo, Viešpatie, yra gailestingumas. Tu atlygini kiekvienam pagal jo darbus.
1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Daavidin virsi. (H62:2) Jumalaa yksin minun sieluni hiljaisuudessa odottaa, häneltä tulee minulle apu.2 (H62:3) Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä suuresti horju.3 (H62:4) Kuinka kauan te yhtä miestä ahdistatte, hänet yhdessä surmataksenne, niinkuin hän olisi kaatuva seinä, niinkuin murrettu muuri?4 (H62:5) He vain pitävät neuvoa, miten syöstä hänet korkeudestaan. He rakastavat valhetta, he siunaavat suullansa ja kiroavat sydämessänsä. Sela.5 (H62:6) Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni.6 (H62:7) Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju.7 (H62:8) Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala.8 (H62:9) Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. Sela.9 (H62:10) Vain tuulen henkäystä ovat ihmiset, vain valhetta ihmisten lapset: kaikki he nousevat vaa'assa ylös köykäisempinä kuin tuulenhenkäys.10 (H62:11) Älkää luottako väkivaltaan, älkää turhaan panko toivoanne ryöstettyyn tavaraan. Jos rikkautta karttuu, älkää siihen sydäntänne kiinnittäkö.11 (H62:12) Kerran on Jumala sanonut, kahdesti olen sen kuullut: väkevyys on Jumalan.12 (H62:13) Ja sinun, Herra, on armo; sillä sinä maksat kullekin hänen tekojensa mukaan.