1 Aasafin mietevirsi.

Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi,

miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan?

2 Muista seurakuntaasi,

jonka muinoin omaksesi otit,

jonka lunastit perintösuvuksesi.

Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut.

3 Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille.

Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä.

4 Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi,

he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne.

5 Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä

kirveitä heilutettu korkealle.

6 *1. Kun. 6:18; 1. Kun. 6:29,32Niin he löivät kaikki sen veistokset

kirveillä ja nuijilla rikki.

7 *2. Kun. 25:9He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen,

he häväisivät, panivat maan tasalle

sinun nimesi asumuksen.

8 He sanoivat sydämessään:

"Me hävitämme heidät kaikki tyynni".

He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta.

9 *Valit. 2:9; Hes. 7:26; Aam. 8:12Merkkejämme me emme näe,

ei ole enää profeettaa,

eikä ole joukossamme ketään,

joka tietäisi, kuinka kauan —.

10 Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata,

vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta?

11 Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi?

Vedä se povestasi ja hävitä heidät.

12 *Ps. 68:21Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista,

hän toimittaa pelastuksen maan päällä.

13 *2. Moos. 14:21; Jes. 51:9; Hes. 29:3Sinä voimallasi halkaisit meren,

sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä.

14 Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät,

sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle.

15 *2. Moos. 17:6; 4. Moos. 20:11; Joos. 3:16Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen ja puron,

sinä kuivasit väkevät virrat.

16 *1. Moos. 1:14; Ps. 136:7Sinun on päivä, sinun on yö,

sinä valmistit valon ja auringon.

17 Sinä määräsit kaikki maan rajat,

sinä asetit kesän ja talven.

18 Niin muista tämä: vihollinen herjaa Herraa,

houkkiokansa pilkkaa sinun nimeäsi.

19 Älä anna pedolle alttiiksi

metsäkyyhkysesi sielua,

älä iäksi unhota kurjiesi elämää.

20 Katso liittoasi.

Sillä maan pimennot ovat väkivallan pesiä täynnä.

21 Älä salli sorretun kääntyä häväistynä takaisin.

Kurja ja köyhä saakoot ylistää sinun nimeäsi.

22 *Ps. 9:20Nouse, Jumala, aja asiasi.

Muista, miten houkat herjaavat sinua kaiken aikaa.

23 Älä unhota vihollistesi huutoa,

älä vastustajaisi melua, joka kohoaa lakkaamatta.

Maschil of Asaph.

1 O God, why hast thou cast us off for ever? why doth thine anger smoke against the sheep of thy pasture?*74.1 Maschil…: or, A Psalm for Asaph to give instruction

2 Remember thy congregation, which thou hast purchased of old; the rod of thine inheritance, which thou hast redeemed; this mount Zion, wherein thou hast dwelt.*74.2 rod: or, tribe

3 Lift up thy feet unto the perpetual desolations; even all that the enemy hath done wickedly in the sanctuary.

4 Thine enemies roar in the midst of thy congregations; they set up their ensigns for signs.

5 A man was famous according as he had lifted up axes upon the thick trees.

6 But now they break down the carved work thereof at once with axes and hammers.

7 They have cast fire into thy sanctuary, they have defiled by casting down the dwelling place of thy name to the ground.*74.7 They have cast…: Heb. They have sent thy sanctuary unto the fire

8 They said in their hearts, Let us destroy them together: they have burned up all the synagogues of God in the land.*74.8 destroy: Heb. break

9 We see not our signs: there is no more any prophet: neither is there among us any that knoweth how long.

10 O God, how long shall the adversary reproach? shall the enemy blaspheme thy name for ever?

11 Why withdrawest thou thy hand, even thy right hand? pluck it out of thy bosom.

12 For God is my King of old, working salvation in the midst of the earth.

13 Thou didst divide the sea by thy strength: thou brakest the heads of the dragons in the waters.*74.13 divide: Heb. break*74.13 dragons: or, whales

14 Thou brakest the heads of leviathan in pieces, and gavest him to be meat to the people inhabiting the wilderness.

15 Thou didst cleave the fountain and the flood: thou driedst up mighty rivers.*74.15 mighty…: Heb. rivers of strength

16 The day is thine, the night also is thine: thou hast prepared the light and the sun.

17 Thou hast set all the borders of the earth: thou hast made summer and winter.*74.17 made: Heb. made them

18 Remember this, that the enemy hath reproached, O LORD, and that the foolish people have blasphemed thy name.

19 O deliver not the soul of thy turtledove unto the multitude of the wicked: forget not the congregation of thy poor for ever.

20 Have respect unto the covenant: for the dark places of the earth are full of the habitations of cruelty.

21 O let not the oppressed return ashamed: let the poor and needy praise thy name.

22 Arise, O God, plead thine own cause: remember how the foolish man reproacheth thee daily.

23 Forget not the voice of thine enemies: the tumult of those that rise up against thee increaseth continually.*74.23 increaseth: Heb. ascendeth